Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden häiriötilanteiden toimintaohjeiden yleisyys, muoto ja käytettävyys

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kunnallisten ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden varautumista häiriötilanteisiin ja arvioida valvontayksiköiden erilaisten häiriötilanteiden varalle laadittujen toimintaohjeiden muotoa, sisällön kattavuutta ja yksityiskohtaisuutta sekä ohjeiden käytettävyyttä.

Tutkimukseen osallistui 15 ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköä. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa arvioitiin valvontayksiköiden varautumissuunnitelmia ja niihin sisältyviä häiriötilanteiden toimintaohjekortteja. Toisessa osassa materiaalit ensimmäiseen osaan toimittaneet valvontayksiköt vastasivat kyselyyn, jossa pyrittiin selvittämään toimintaohjeiden käytettävyyttä erilaisissa häiriötilanteissa.

Arvioimme talousvettä, uimavettä, elintarvikkeita sekä tarttuvia eläintauteja ja
zoonooseja koskevien häiriötilanteiden varalle laadittuja toimintaohjeita. Vertailukohtana käytimme Kuntaliiton julkaisemaa toimintaohjeen taulukkomuotoista mallipohjaa. Toimintaohjekortit oli laadittu yleisimmin talousvettä koskevien häiriötilanteiden varalle. Tarttuvien eläintautien ja zoonoosien varalle oli kirjoitettu vähiten toimintaohjekortteja. Toimintaohjeissa kuvattiin parhaiten kiireellisesti hoidettavien häiriötilanteiden
ilmoituskäytäntöjä.

Vastausten perusteella toimintaohjeita käytetään häiriötilanteissa yleisesti. Ihanteellisimpina toimintaohjeina pidettiin taulukoiden tai vuokaavioiden muotoon kirjoitettuja ohjeita, joita
kuitenkin tutkimuksen perusteella oli yksiköillä käytössään vähemmän kuin luettelon muotoisia. Suunnitelman seuraavan päivityksen tullessa ajankohtaiseksi
ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköissä olisi hyödyllistä muokata toimintaohjeet mahdollisimman helposti ymmärrettäviksi.

Kaikissa tarkasteltujen häiriötilanteiden toimintaohjeissa oli puutteita kattavuudessa ja yksityiskohtaisuudessa. Jotta yksikön varautumisen taso pysyy riittävänä, tulee suunnitelmia kehittää jatkuvasti. On tarpeellista harjoitella varautumista koko henkilöstön kanssa ja perehdyttää uudet työntekijät yksikön varautumisen käytäntöihin.

Summary

The aim of the study was to investigate municipal environmental health control units’ preparedness for disturbances and to assess the form, comprehensiveness and detail of the operating instructions prepared for various disturbances in the control units, as well as the usability of the instructions.

Fifteen environmental health control units participated in the study. The first part of the study assessed the preparedness plans of the control units, and the operating procedure
cards included in them. In the second part, the control units that provided the materials for the first part responded to a questionnaire, which sought to
determine the usability of the operating instructions in various disturbances.

We assessed guidelines for disturbances in drinking water, swimming water, food, as well as transmissible animal diseases and zoonotic diseases. Guidelines, preparedness plans
and operating preparedness cards were assessed according to the table-format template published by the Association of Finnish Municipalities.

Operating procedure cards were most often prepared for drinking water disturbances and least often for transmissible animal diseases and zoonotic diseases. The practices of informing about urgent disturbances were best described in the instructions. Based on the results, operating instructions are commonly used in disturbances.

Respondents perceived tables or flowcharts as the most ideal form for instructions. However, lists were the most common form of instruction. When the next update of the preparedness plan becomes relevant, it would be useful to modify the plan to make the as easy to understand as possible for the user. We noted deficiencies in comprehensiveness and detail in all operating instructions for the disturbance situations considered.

To maintain a sufficient level of preparedness in the unit, plans must be continuously updated. It is necessary to practice preparedness with the entire personnel and familiarize new employees with the unit’s practices.