Valtion, yliopiston ja kuntien virka- ja työehtosopimustilanne
Missä mennään? Miksi lakkoillaan?
Valtion, yliopiston ja kuntien virka- ja työehtosopimustilanne
Eläinlääkäriliiton jäseniä työskentelee kolmella julkisella sektorilla: valtiolla, yliopistossa ja kunnissa. Näillä aloilla neuvotellaan parhaillaan uusista virka- ja työehtosopimuksista. Työehtosopimus määrittelee työnteon ehdot ja sopimuskauden, joka on yleensä 1–3 vuotta. Sopimusneuvotteluissa sovitaan myös palkankorotuksista tuleville vuosille.
Julkisen sektorin sopimukset ovat laaja-alaisia, ja työnantaja solmii sopimukset useiden eri ammattiliitojen kanssa. Neuvottelujen koordinoinnissa käytetään neuvottelujärjestöjä, ja sisältökysymyksistä vastaavat ammattiliitot. Eläinlääkäriliitto kuuluu akavalaiseen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOon.
Miten neuvottelutilanne voi näkyä työssäsi?
Neuvottelujen tulokset vaikuttavat suoraan eläinlääkärien työehtoihin, kuten palkkaukseen, työaikoihin ja muihin työsuhteen ehtoihin. On mahdollista, että jossain vaiheessa työtaistelutoimet koskettavat myös Eläinlääkäriliiton jäseniä. Laajimmassa tapauksessa työtaistelut voivat laajentua kaikille kolmelle sektorille: valtiolle, yliopistoihin ja kuntiin.
Tällä hetkellä kaikilla sektoreilla neuvottelut ovat jumissa ja yhteisen neuvottelutuloksen saavuttaminen on vaikeaa. Alla ajankohtainen tilanne sektoreittain:
Yliopistot
Yliopistojen 35 000 palkansaajan työehtosopimuksesta ei ole saavutettu ratkaisua. Neuvotteluja on käyty tiiviisti helmikuun alusta, ja sopimuskausi päättyi maaliskuun lopussa. Neuvottelut ovat jumissa ja ensimmäisenä lakkovaroitus on annettu Tampereen yliopistoon.
Vuorokauden mittainen lakko on 7.5., ellei ratkaisua synny ennen sitä. Lakon piirissä on aina tarkasti rajattu työntekijäryhmä, eli kyseessä on niin sanottu pistelakko. Esimerkiksi välttämätön näytteiden käsittely ja eläinten hoito on rajattu alkavan lakon ulkopuolelle.
Yliopistoneuvottelujen suurimmat kiistakohdat liittyvät palkankorotuksiin ja opetustyön kohtuullistamiseen opetustuntikatolla. Yliopistosektorin lakonuhka on harvinainen. Edellinen lakko oli Helsingin yliopistossa seitsemän vuotta sitten.
Valtio
Valtiolla on annettu jo kolmas lakkovaroitus valikoiduille työpaikoille. Yli 5 500 virkamiestä ja työntekijää on alun perin ilmoitettu osallistuvaksi lakkoon 8.–9.5.2025. Työnantajapuoli kuitenkin katsoo, että lakot esimerkiksi hätäkeskuksissa ja Ilmatieteen laitoksella voisivat vaarantaa yhteiskunnan kannalta keskeiset toiminnot. Valtion työmarkkinalaitos (työnantaja) on siksi ilmoittanut valtakunnansovittelijalle vievänsä asian valtion virkariitalautakunnan käsittelyyn. Tämän vuoksi lakko siirtyy kahdella viikolla ajankohtaan 22.–23.5.
Lakosta on rajattu pois tehtävät, joiden laiminlyönti aiheuttaisi vaaraa hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Poikkeuksellisesti lakko kohdistuu kuitenkin myös poliisin toimipisteisiin, mikä kertoo palkansaajien vakavasta huolesta.
Valtakunnansovittelijan ensimmäinen sovintoesitys hylättiin molemmin puolin. Palkansaajajärjestöt ovat pettyneitä, sillä työnantajan esittämän 6 prosentin palkankorotus kolmen vuoden aikana jää jälkeen yleisestä linjasta (7,8 %).
Syksyllä 2024 hyväksytty ns. vientimallilaki velvoittaa valtakunnansovittelijan estämään muiden alojen korkeammat korotukset verrattuna vientialan sopimuksiin. Tänä keväänä vientiteollisuus on sopinut 7,8 %:n korotuksista, joiden nähdään turvaavan ostovoiman.
Valtion virka- ja työehtosopimuksen piirissä on yhteensä 76 000 henkilöä.
Kunta
Kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuskaudet päättyvät vappuaattona 30.4.2025. JUKOn ja muiden palkansaajajärjestöjen neuvottelijat, mukaan lukien Eläinlääkäriliiton edustajat, käyvät tiiviisti neuvotteluja KVTES-pöydissä.
Neuvottelutapaamisia on tiiviisti, ja tänään julkaistiin tieto, että sopimuskorotuksista on syntynyt yhteisymmärrys kunta- ja hyvinvointialalla. Uutinen löytyy JUKOn sivulta.
Pääneuvotteluryhmä pohtii suuria linjoja ja rahoitustasoa. Eläinlääkäriliitteen pöydässä neuvotellaan eläinlääkärityön erityiskysymyksistä.
Valtakunnansovittelijan rooli
Jos neuvottelut eivät johda hyväksyttyyn sopimukseen sopimuskauden loppuun mennessä, ala siirtyy sopimuksettomaan tilaan. Tällöin valtakunnansovittelija astuu mukaan ja pyrkii rakentamaan sovintoesityksen osapuolia kuunnellen.
Sovitteluun osallistuminen on pakollista, mutta sovintoesityksen hyväksyminen on osapuolille vapaaehtoista. Sovittelijalla ei ole valtuuksia pakottaa ratkaisua.