Uusi eläinlääkintähuoltolaki haastaa ja yhdistää 

Eläinlääkintähuoltolain uudistus tuo mukanaan muutoksia julkisten eläinlääkintäpalveluiden järjestämiseen ja siellä työskentelevien eläinlääkärien työhön. Eläinlääkäriliiton hallituksen maaliskuussa 2023 perustama määräaikainen eläinlääkintähuoltolakityöryhmä sai tehtäväkseen selvittää lain vaikutuksia ja etsiä ratkaisuja siihen, miten kuntien yhteistoiminta-alueet voivat vastata lain kirjauksiin erityisesti päivystyksen järjestämisen ja virkojen houkuttelevuuden näkökulmasta. 

Hallitus oli kuullut kentän huutavan tarpeen selkeille ohjeille. Lain voimaan tullessa on tärkeää, että kunnaneläinlääkärit tietävät, mitä heiltä odotetaan, ja että työnantajat sitoutuvat ylläpitämään työhyvinvointia ja palveluiden hyvää tasoa. Uhkakuvina nähtiin muun muassa päivystäjien riittämättömyys ja epäselvyydet siitä, mitä toimenpiteitä voidaan tehdä. Pelättiin, että erityisesti kiireellistä leikkaushoitoa tarvitsevat potilaan olisivat vaarassa jäädä ilman hoitoa, jos järjestelmä ei taipuisi näiden auttamiseen.   

Toisaalta nähtiin lain tarjoavan myös mahdollisuuksia. Se voisi yhdistää ammattikunnan eri sektoreita ja kehittää hoitoketjuja. Työaika- ja palkkausjärjestelmien uudistaminen odottaa vielä toteutumista, mutta parhaimmillaan sen nähdään parantavan työhyvinvointia ja tekevän kunnaneläinlääkärin työstä houkuttelevampaa erityisesti nuorille eläinlääkäreille. 

Työryhmä sai tehtäväksi paitsi tunnistaa ja pyrkiä ratkaisemaan ongelmia, myös viestiä selkeästi tavoitteistaan ja edistää rakentavaa keskustelua alan tulevaisuudesta.  

Työryhmän toiminnan alussa koettiin epätoivoa yhtiöittämisvelvoitteen takia. Kaikeksi onneksi lakiin tuli jo ennen sen voimaantuloa muutos, joka sallii tiettyjen järjestämisvastuun ulkopuolisten palveluiden tuottamisen ilman yhtiöittämistä, kunhan se tehdään rajatusti markkinoita täydentävänä ja palvelut hinnoitellaan markkinaperusteisesti. 

Ohjeiden laatimista ei nähty yksin Eläinlääkäriliiton tehtävänä, koska eläinlääkintähuollon esihenkilöinä on myös muita kuin eläinlääkäreitä. Työryhmä toimikin aloitteellisena Kuntaliiton suuntaan. Eläinlääkäriliiton, Kuntaliiton, maa- ja metsätalousministeriön ja Ruokaviraston yhteistyön tuloksena on työn alla tai jo syntynyt ohjeita palveluvalikoiman määrittämisestä ja kustannusperusteisesta hinnoittelusta. On saatu myös kommentoida MMM:n ohjeita raportointivelvoitteista. Lisäksi on tavattu potilastietojärjestelmien toimittajia, jotka ovat avainasemassa tuottamassa tietoa moninaisia raportteja varten.   

Työryhmä kokoontui myös yrittäjävaliokunnan kanssa keskustelemaan nimenomaan yrittäjiä kiinnostavista kysymyksistä. Koin, että avoin vuoropuhelu hälvensi epäluuloja ja avasi lain vaikutuksia yksityisiin palveluntuottajiin.  

Työryhmä järjesti eläinlääkintähuoltolain toimeenpanosta kaksi webinaarimuotoista jäseniltaa, joiden sisällön suunnittelua auttoivat oleellisesti kentältä saadut hyvät kysymykset. Myös Kuntaliitto järjesti webinaarin, jota saattoivat seurata muutkin kuin Eläinlääkäriliiton jäsenet. Liiton sivuilta löytyy hienosti myös kaikille avointa tietoa muutoksesta.  

Kunnissa on vielä paljon selviteltävää ja päätettävää ennen vuodenvaihdetta. Työryhmä jatkaa toimintaansa ja kentän tukemista vielä ensi kevääseen.  Tähän saakka tämä on ollut mielenkiintoinen matka, jonka aikana on ollut avartavaa katsoa lakia vuorotellen toimintaympäristöltään erilaisten yhteistoiminta-alueiden, monen tyyppisten yksityisten toimijoiden, lain ja ohjeiden laatijoiden sekä työantajien ja työntekijöiden silmin. 

Todennäköisesti mikään taho kentällä ei koe uudistusta yksinomaan hyvänä tai huonona, mutta olen luottavainen, että se ei ole kenellekään kohtuuton.  

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2025.

Leena Tuuri

Kirjoittaja on eläinlääkintähuoltolakityöryhmän puheenjohtaja.