Kannanotto: Poikimahalvauksen diagnosointi ja hoito kuuluvat eläinlääkärille

Suomen Eläinlääkäriliitto vastustaa poikimahalvauksen diagnosoinnin sekä suonensisäistä hoitoa vaativan sairauden hoidon siirtämistä eläinlääkäreiltä tilallisille.

Hallitus linjasi yllättäen kehysriihessään 21.–22. huhtikuuta, että osana Suomen ruoantuotannon kestävyyteen liittyviä toimia lehmän poikimahalvauksen hoitamista helpotetaan. Maa‑ ja metsätalousministeriö (MMM) toteuttaa pilotin, jossa selvitetään mahdollisuutta siihen, että eläinten omistajat tai haltijat voisivat tietyin edellytyksin hoitaa lehmän poikimahalvausta omatoimisesti sekä hankkia ja käyttää tähän tarkoitettuja eläinlääkkeitä.

Ministeriö kertoo pilotin tavoitteena olevan helpottaa viljelijöiden arkea ja varmistaa lehmien avunsaanti poikimahalvaustilanteissa. Pilotin toteuttamista perustellaan sillä, että poikimahalvaushoidon toteuttaminen tiloilla voisi nopeuttaa hoitoa, vahvistaa eläinten hyvinvointia ja kohdentaa eläinlääkäriresursseja muiden kiireellisten tehtävien hoitamiseen.

Poikimahalvaus on lehmillä poikimisen jälkeisinä päivinä esiintyvä aineenvaihduntasairaus, jonka seurauksena lehmän elintoiminnot häiriintyvät, lehmä ei pääse ylös ja se saattaa myöhemmin kuolla. Poikimahalvaus on yksi yleisimmistä, tyypillisesti vanhemmilla maidontuotantoon käytettävillä lehmillä esiintyvistä sairauksista.

Tyypillisimmillään oireet ovat selkeät ja siksi on ymmärrettävää, että tuottajat katsovat pystyvänsä itse tunnistamaan poikimahalvauksen. Tämänkin sairauden diagnosointi vaatii kuitenkin aina yleistutkimuksen ja muiden syiden poissulun. Tähän tarvitaan eläinlääkärin ammattitaitoa.

Suomen Eläinlääkäriliitto vastustaa sairauden diagnosoinnin sekä suonensisäistä hoitoa vaativan sairauden hoidon siirtämistä eläinlääkäreiltä tilallisille.

Suomen Eläinlääkäriliitto vastustaa sairauden diagnosoinnin sekä suonensisäistä hoitoa vaativan sairauden hoidon siirtämistä eläinlääkäreiltä tilallisille. Vaikka osa poikimahalvaustapauksista on melko helposti tunnistettavia, voi lehmä poikimisen jälkeen jäädä makaamaan myös muusta syystä kuin poikimahalvauksen vuoksi tai sillä saattaa poikimahalvauksen lisäksi olla toinenkin hoitoa vaativa sairaus. Potilasturvallisuus ja eläinten hyvinvointi heikentyvät, mikäli lehmä jää vaille oikeaa diagnoosia ja samalla oikeaa hoitoa, kun tilallinen lääkitsee sitä vain kalsiumilla.

Suonensisäisesti annettavan lääkkeen antaminen ei myöskään ole ongelmatonta ja väärin tehtynä se aiheuttaa kipua ja samalla vaarantaa eläimen hyvinvoinnin. Pahimmillaan kalsiumin suonensisäinen annostelu voi aiheuttaa sydämenpysähdykseen johtavan rytmihäiriön. Tästä syystä sydäntä on kuunneltava annostelun aikana sekä tarvittaessa osattava tunnistaa sydämen rytmihäiriöt ja tällöin hidastaa tai keskeyttää lääkkeen annostelu. Riski kasvaa, mikäli kalsiumin kerta-annos on lehmän kokoon nähden liian suuri tai liuos annostellaan liian nopeasti. Lisäksi väärin tehty injektio voi johtaa kalsiumliuoksen päätymisen nahan alle suonen viereen. Kalsiumliuos on nahan alle annettuna kudoksia ärsyttävää ja aiheuttaa siten lehmälle tarpeetonta kipua.

MMM mainitsee pilotin tavoitteiksi hoidon nopeutumisen ja eläinlääkäriresurssien kohdentumisen muiden kiireellisten tehtävien hoitoon. Todellisuudessa lähes kaikilla päivystysalueilla päästään Eläinlääkintähuollon valtakunnallisen ohjelman (EHO) asettamien saatavuustavoitteiden sisällä. Sen mukaan kiireellisen eläinlääkärinavun osalta tavoitteena on, että apua on kaikkina vuorokaudenaikoina saatavissa kolmen tunnin sisällä tilauksesta 90 prosentissa tapauksista. Lisäksi Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) keväällä 2026 toteuttaman kyselyn mukaan yli puolet tiloista kertoi eläinlääkärin saapuvan keskimäärin 1–2 tunnin sisällä tilauksesta.

Tulee myös huomioida, että mikäli eläinlääkärien päivystysaikaisia töitä siirretään tilallisille, vähenee päivystyksenaikainen eläinlääkärien tarve. Tämä taas aiheuttaa painetta kasvattaa päivystysalueita entisestään, mikä puolestaan pidentää odotusaikoja muiden kiireellisten sairauksien hoidon osalta ja saattaa osaltaan johtaa eläinten hyvinvoinnin vaarantumiseen. Eläinlääkäriliitto katsookin, että ratkaisu nopeamman eläinlääkärinavun saamiselle on päivystyksen kehittäminen ja eläinlääkärien saatavuuden parantaminen erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Lisätietoa

Eläinlääkäriliitto vastaa kannanottoa koskeviin kysymyksiin puhelimitse maanantaina 27.4 kello 14–17 ja tiistaina 28.4. kello 9–12.

Mikko Turku
Puheenjohtaja, Suomen Eläinlääkäriliitto ry
050 911 9117
mikko.turku@sell.fi