Infektioiden torjunta pieneläinvastaanotoilla 

Kyselyyn vastasi 115 eläinlääkäriä, joista hieman yli puolet toimii yksityisillä pieneläinvastaanotoilla ja noin kolmannes kunnaneläinlääkärinä. Lisäksi kahdeksan eläinlääkäriä jakoi kokemuksiaan samasta aiheesta myöhemmin dosentti Thomas Grönthalin virtsa- ja ripulipotilaiden hoitoa sekä antibioottiprofylaksiaa leikkauksissa käsittelevien luentojen jälkeisessä ryhmähaastattelussa. 

 Kyselytulokset 

Virtsatieinfektiot ovat sekä koirilla että kissoilla selvästi yleisin mikrobilääkkeiden käyttöindikaatio. Seuraavaksi eniten antibiootteja käytetään koirilla ihotulehduksiin ja kissoilla sekä hengitystietulehduksiin että ihotulehduksiin.  

Noin kolmasosalla vastaanotoista on käytössä kirjallinen hygieniaohjeistus. Ohjeet kattavat yleensä käsihygienian, tilojen puhdistuksen, tarvikkeiden huollon, suojavaatetuksen sekä infektiopotilaiden eristämisen, osa myös potilaiden riskiluokituksen. 

Hygieniatoimien toteutuksen haasteina mainittiin kiire, epäkäytännölliset tilat, resurssipula, henkilökunnan vaihteleva osaaminen, kommunikaatiokatkokset ja omistajien puutteellinen tieto infektioiden torjunnasta. 

Ryhmähaastattelujen havainnot 

Hygieniakäytännöt vaihtelevat vastaanotoilla paljon. Osalla on kattavat ohjeet, mutta henkilöstö ei aina tunne niitä, ja esihenkilöiden roolia ohjeiden jalkauttamisessa pidettiin tärkeänä. Hoitajat vastaavat usein siivouksesta ja ovat keskeisiä käytäntöjen toteuttajia. Moniresistenttien bakteerien kantajien käsittely erityistiloissa, kuten hammashuoneessa ja leikkaussalissa, herätti huolta selkeiden ohjeiden puuttuessa. 

Kiire, ahtaat tilat ja henkilökunnan vaihtelevat asenteet heikentävät hygieniatoimia sekä vaikeuttavat potilaiden eristämistä. Infektiopotilaat pyritään tutkimaan päivän viimeisinä tai jopa ulkona. Rescue-koirat koettiin riskipotilaina, mutta omistajien motivointi seulontoihin on haastavaa. Omistajat eivät aina noudata ohjeita, ja tartuntariskiä lisää oireilevien eläinten tuominen odotustiloihin tai lemmikkien päästäminen vapaaksi. Nettiajanvarauksen puutteelliset esitiedot vaikeuttavat infektiopotilaiden ennakointia. Haastatteluissa todettiin, että jokainen potilas on potentiaalinen infektiopotilas, ja pohdittiin myös henkilökunnan omien koirien läsnäolon aiheuttamia tartuntariskejä. 

Infektiopotilaiden hoidossa käytetään suojavaatetusta, ja hoitohuone siivotaan potilaiden välillä. Selkeät merkinnät, kuten siivous kesken -kyltit, koettiin hyödyllisiksi. Leikkaushaavainfektioiden seuranta on puutteellista potilaiden hakeutuessa usein muualle hoitoon, jolloin tieto ei palaudu leikanneelle eläinlääkärille. 

Antibioottien käyttö Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna maltillista. Osallistujat kertoivat noudattavansa Helsingin yliopiston ja Ruokaviraston laatimia mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia. Elektiivisissä leikkauksissa antibiootteja käytetään harvoin, ja esimerkiksi komplisoitumattomissa märkäkohtuleikkauksissa preoperatiivinen annos riittää yleensä ilman jatkokuuria.  

Johtopäätökset 

Infektioiden torjunta on Suomessa monella pieneläinklinikalla hyvällä tasolla, mutta käytännöt vaihtelevat. Selkeät kirjalliset ohjeet, henkilökunnan perehdytys ja pieniinkin vastaanottoihin soveltuvat käytännön ratkaisut voivat merkittävästi parantaa potilasturvallisuutta. Jo yksittäisillä muutoksilla, kuten riskipotilaiden hallinnalla ja ohjeistuksen selkeyttämisellä, voidaan vähentää infektioriskejä ja tukea vastuullista mikrobilääkkeiden käyttöä. 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 4/2026.

Katja Hautala 

Kirjoittaja on erikoistutkijana Ruokaviraston eläinterveystutkimuksen yksikössä.