Millaista on 2040-luvulla?

Ruutujen ääreen kokoontui lähes sata eläinlääkäriä, eläinlääketieteen opiskelijaa ja sidosryhmiin kuuluvaa. Tarkoitus oli pohtia isolla porukalla, millaisia kykyjä ja osaamista eläinlääkäri tarvitsee tulevaisuuden toimintaympäristössä ja miten tämä tulisi ottaa huomioon tiedekunnan opetuksessa. Arkityön puristuksessa tuntuu monesti, ettei suureen tulevaisuuden visiointiin ole aikaa. Kun sille kerrankin on varattu paikka kalenterissa, se onkin todella innostavaa ja antoisaa.

Seminaari alkoi eri aiheita koskevilla alustuksilla, joiden jälkeen siirryttiin ryhmätöihin. Niistä saatiin näkemyksiä tulevaisuudessa tarvittavista valmiuksista eri teemojen ympäriltä. Aiheina olivat esimerkiksi digitalisaatio, kestävä kehitys ja yhteinen terveys. Ajatus eri puolilta Suomea tulevien ja eri sektoreilla työskentelevien eläinlääkärien ja sidosryhmien edustajien sekä opiskelijoiden vilkkaasta keskustelusta, ajatusten vaihdosta ja ideoinnista toteutui hienosti.

Päällimmäisenä jäi mieleen, että eläinlääkärin laaja ja vahvan perusosaamisen antava koulutus lienee arvossaan tulevaisuudessakin. Vain kunnollisen perustan päälle voi lähteä rakentamaan erikoisosaamista, jota tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän. Jo nykyinen koulutus antaa tämän vahvan perustan, joten siinä mielessä nykypäivän koulutuksessa ollaan oikealla tiellä.

Eläinlääkärien on tärkeää ymmärtää tulevaisuudessakin kokonaisuuksia: One Health ja One Welfare, ruoantuotantoketju pellolta pöytään ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeys. Asioita pitää osata päätellä ja yhdistellä. Ryhmätöissä nousi monta kertaa esiin globalisaatio ja ilmastonmuutos. Niiden myötä uudet eläintaudit, uudet zoonoosit ja uudet tuotantomuodot tuovat haasteita työhömme tulevaisuudessa.

Ryhmätöissä tuotiin esille, että digitalisaatio tuo valtavasti uusia mahdollisuuksia myös eläinlääketieteen kentälle, mutta haasteena on teknologian rajoitteiden tunnistaminen. Eläinlääkäreillä on oltava vahva ammattitaito, jotta tiedämme, mihin teknologiaa voi hyödyntää ja mihin ei, ja että osaamme poimia tietotulvasta olennaiset asiat. Kaikkeen teknologiaan tarvitaan aina se loppupään asiantuntija, joka päättää, voidaanko saatuihin tuloksiin luottaa.

Eläinlääkärit kohtaavat jo nyt ja myös tulevaisuudessa haastavia vuorovaikutustilanteita ja niihin täytyy valmistautua riittävästi jo opiskeluaikana. Yhteistyötä monien eri ammattiryhmien kanssa on osattava tehdä tulevaisuudessa vielä paremmin kuin nyt. Toisaalta omasta jaksamisesta huolehtiminen ja itsensä johtaminen ovat tärkeitä taitoja omaksua jo varhaisessa vaiheessa. Hyvän ammatillisen itsetunnon kehittymistä on tärkeä tukea opintojen alusta lähtien. Se on myös koko ammattikunnan asia ja kollegiaalisuus on muistettava niin eri sukupolvien kuin eri sektoreilla työskentelevien kollegojen välillä.

Tulevaisuudessa eläinlääketieteen kehittyessä yhä pidemmälle ja toisaalta eläinten inhimillistämisen lisääntyessä saatamme ammattikuntana kohdata sisäisiä haasteita eettisten näkemysten eriytyessä. Jotta pystymme säilyttämään kollegiaalisuuden ja samalla myös tukemaan työssä jaksamista, on meidän ammattikuntana pyrittävä luomaan yhteiset linjat eläinten pidon ja hoitamisen etiikalle.

Liiton seuraavan kolmivuotiskauden 2021–2023 tavoitesuunnitelman kärkitavoitteiksi on nostettu työelämän murroksen haasteisiin vastaaminen ja digitalisaatio. Seminaari antoi paljon ajatuksia suunnitelman jatkotyöstämiseen.

Puheenvuoroissa nousi esiin, pärjäämmeköhän näillä nyt esitetyillä odotuksilla ja hahmotelluilla valmiuksilla edes 2030-luvulle saakka, kun kehitys etenee niin hurjaa vauhtia. Sitä ei pysty kukaan vielä sanomaan, mutta kehitettävää tiedekunnan opetuksesta löytyi, kuten oli tarkoituskin.

Kulunut vuosi on ollut monella tapaa raskas ja täynnä muutoksia, joita kukaan ei osannut edes aavistaa vuosi sitten. Tämä vuosi on kuitenkin myös osoittanut, että Eläinlääkäriliitto kykenee toimimaan nopeissa käänteissä ja selviytymään kiperissä tilanteissa. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana tekemässä ja toimimassa. Yhdessä tästä selvitään.

Rauhallista joulun aikaa.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 8/2020.

Katri Kiviniemi

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja