Eläinlääkärin ammatti
Eläinlääkäri – tutkimustietoon pohjautuva laaja-alainen ammatti
Eläinlääkäri – tutkimustietoon pohjautuva laaja-alainen ammatti
Eläinlääkärin ammattia saavat harjoittaa laillistetut eläinlääkärit tai väliaikaiset eläinlääkärioikeudet omaava eläinlääketieteen kandidaatti. Suomessa on yli 3000 laillistettua eläinlääkäriä.
Eläinlääkärit työskentelevät hyvin erilaisissa tehtävissä. Noin puolet työskentelee elävien eläinten parissa. Sen lisäksi, että he huolehtivat eläinten terveyden- ja sairaudenhoidosta, eläinsuojelusta ja tarttuvien eläintautien vastustamistyöstä. He vastaavat myös elintarvikevalvontaan ja -hygieniaan ja ihmisen elinympäristön terveellisyyden valvontaan liittyvistä tehtävistä. Eläinlääkäreitä toimii myös monenlaisissa elintarvike- ja lääketeollisuuden tehtävissä.
Eläinlääkärin työ voi käsittää potilastyötä, sairaskäyntejä, ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä, hallinnollisia ja valvontatehtäviä sekä tutkimusta, kehittämistä ja koulutusta.
Eläinlääkäriksi opiskelu
Suomessa eläinlääkäriksi opiskellaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Sieltä valmistuvat eläinlääketieteen lisensiaatit saavat pätevyyden toimia eläinlääkärinä. Laillistamisesta vastaa Ruokavirasto, jonka verkkopalvelusta voi tarkistaa nimen mukaan, onko henkilö laillistettu eläinlääkäri.
Euroopan Unionin alueella eläinlääkäriksi opiskelleet voidaan myös laillistaa Suomessa tietyin ehdoin. Suomalaisia opiskelee eläinlääketiedettä esimerkiksi Virossa ja Latviassa, mutta heitä on muuallakin Euroopassa.
Jatkuva kehitys
Täydennys- ja jatkokoulutus kuuluvat eläinlääkärin ammatin harjoittamiseen. Täydennyskoulutus koostuu kursseista ja seminaareista.
Ammatillisen jatkotutkinnon eli erikoiseläinlääkärikoulutuksen voi suorittaa Suomessa erikoistumalla pieneläinsairauksiin, hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon tai yleiseläinlääketieteeseen, joka jakautuu praktiikka- ja valvontapolkuun. Moni suomalainen eläinlääkäri suorittaa kansainvälisen erikoistumistutkinnon. Näitä tutkintoja on noin kahdellakymmenellä alalla. Tieteellisenä jatkotutkintona voi suorittaa eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon.
Merkittävä rooli myös ihmisen terveydelle
Valtaosa ihmisten ja eläinten taudinaiheuttajista on yhteisiä. Siksi eläinlääkäreillä on merkittävä rooli myös ihmisen terveydelle. Elintarvikkeiden, veden ja ilman kautta myös ihmisen terveys voi olla uhattuna. Seura- ja tuotantoeläinten terveyden, sairauden ja hyvinvoinnin asiantuntijoina eläinlääkärit vaikuttavat suoraan ja välillisesti ihmisen hyvinvointiin.
Eläinlääkäriliitto järjesti kampanjan, jonka tavoitteena oli kasvattaa Suomen kansa tietoisuutta yhteisestä terveydestä.
Vaikuttaminen eläinten hyvinvointiin
Voimme vaikuttaa eläinten hyvinvointiin antamalla lausuntoja eläinten hyvinvointiin ja eläinsuojelurikkomuksiin liittyvässä lainsäädännössä ja muussa hallinnon uudistamisessa.
Eläinlääkärit tekevät paljon ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä tuotantoeläintiloilla ja eläinlääkärin vastaanotolla. He neuvovat eläinten omistajia eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Terveys on hyvinvoinnin keskeinen osa.
Eläinlääkärien työhön ja osaamiseen kuuluu eläintauteihin ja elintarvikehygieniaan liittyvää työtä, joka vaikuttaa myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Ensimmäiset eläinlääkärit
Euroopassa on koulutettu eläinlääkäreitä jo yli 250 vuotta. Ensimmäinen suomalainen eläinlääkäri Mårten Johan Lindfors valmistui Kööpenhaminassa vuonna 1829. Hänet nimitettiin eläinlääkinnän opettajaksi Suomen Collegium medicumiin.
Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri oli suomalainen Agnes Hildegard Sjöberg, joka opiskeli erioikeudella Dresdenissä ja Berliinissä ja valmistui vuonna 1915, tohtoriksi hän väitteli Leipzigissä vuonna 1918. Hän toimi Suomessa kunnaneläinlääkärinä.
Eläinlääkäriliiton perustamisvuonna 1892 Suomessa oli noin 32 eläinlääkäriä. Silloin keskusteltiin muun muassa eläinrääkkäyksestä, lihantarkastuksesta, tarttuvista taudeista ja puoskaroinnista
Eläinlääkärin työ on valvottua
Viranomaiset Ruokavirasto, maa- ja metsätalousministeriö ja aluehallintovirasto valvovat eläinlääkäritoimintaa.
Suomen Eläinlääkäriliiton oma luottamusneuvosto on alan sisäinen elin, joka käsittelee muun muassa eläinlääkärin eettisten ohjeiden, kollegiaalisuudesta annettujen määräysten sekä liiton sääntöjen noudattamista.
Jos olet tyytymätön eläinlääkärin työhön, viisainta on keskustella asiasta eläinlääkärin tai hänen esimiehensä kanssa. Eri näkemysten sovittelu ja neuvonpito on monissa tapauksissa helpoin ja vähiten aikaa vievä keino saada asia ratkaistua.
Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta arvioi pyynnöstä, onko eläinlääkäri tehnyt hoitovirheen vai ei. Lautakunnan lausunnot ovat suosituksia, koska kyseessä ei ole tuomioistuin. Lautakunta toimii Ruokaviraston yhteydessä. Lisäksi kuluttajariitalautakunta käsittelee joitain aihepiirin asioita.
