Eläinlääkintähuoltolaki uudistuu

Tällä sivulla on tietoa Eläinlääkintähuoltolain uudistuksesta (285/2023). Sivua päivitetään säännöllisesti.

Eläinlääkintähuoltolain uudistus tuo mukanaan monia muutoksia – mutta vielä ei tiedetä, miten kaikki käytännössä toteutetaan. Epävarmuus vaikeuttaa viestintää ja tekee ennakoinnista haastavaa. Eläinlääkäriliitto seuraa tilannetta tiiviisti ja viestii muutosten vaikutuksista vuoden 2025 aikana.

Uudella lailla pyritään turvaamaan kunnaneläinlääkärijärjestelmä toimivana kokonaisuutena, estämään laajat yhtiöittämiset ja takaamaan kunnaneläinlääkäreille mahdollisimman mielekäs työnkuva. Uusi laki astuu voimaan 1.1.2026.

Uuden eläinlääkintähuoltolain keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että kunnaneläinlääkäripalvelut vastaavat sekä alueellisia tarpeita että muun lainsäädännön vaatimuksia. Tälle sivulle on koottu keskeisimmät muutokset, ja lehtiartikkeleissa muutoksia käydään läpi syvemmin.

Jäsenilta: Uusi eläinlääkintähuoltolaki ja sen vaikutukset

Suomen Eläinlääkäriliitto järjestää jäsenillan 8. toukokuuta 2025, kello 17–19, jossa käsitellään vuoden 2026 alussa voimaan tulevaa eläinlääkintähuoltolakia ja sen vaikutuksia eläinlääkäreihin.

Tilaisuuden aluksi kuullaan lyhyt alustus, jonka pitää liiton eläinlääkintähuoltolakityöryhmän puheenjohtaja, Oulun seudun ympäristötoimen ympäristöjohtaja Leena Tuuri. Tämän jälkeen osallistujilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Webinaari järjestetään etäyhteyksillä, jotta mahdollisimman moni jäsen pääsee mukaan. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen, mutta niitä voi esittää myös tilaisuuden aikana.

Merkitse kalenteriin ja tule mukaan!

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Eläinlääkäriliiton rooli muutoksessa

Eläinlääkintähuoltolain uudistus tuo mukanaan monia kysymyksiä, joihin ei vielä ole tarkkoja vastauksia. Vastuu uudistuksen käytännön toteuttamisesta on kunnilla ja työnantajilla – heidän tehtävänään on päättää, miten lain velvoitteet viedään arjen toimintaan.

Liiton roolina on tukea jäseniään muutoksessa. Vaikutamme siihen, että uudistuksen soveltaminen tukee eläinlääkärin työn mielekkyyttä ja kohtuullista palkkausta. Haluamme varmistaa, ettei uusi laki johda tilanteisiin, joissa eläinlääkärille jää vain suppea, vähimmäispalveluihin rajoittuva työnkuva.

Liitto tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista ja ymmärrettävää tietoa lain sisällöstä ja sen tulkinnasta. Toivomme, että viranomaiset ohjeistavat uudistuksen käytännön soveltamisesta selkeästi, ja liitto toimii tukena ohjeiden tulkinnassa ja soveltamisessa. Olemme aktiivisesti mukana ohjeistuksen laatimisessa, jotta käytännön soveltaminen tukisi sekä eläinlääkärin työtä että palveluiden toimivuutta. Tavoitteenamme on, että muutos olisi eläinlääkäreille mahdollisimman sujuva – sekä sisällöllisesti että työolojen näkökulmasta.

Järjestämisvastuun selkeämpi rajaus

Laissa määritellään tarkemmin, mitkä eläinlääkäripalvelut kunnan tulee järjestää. Kaikkien kuntien on järjestettävä vähintään laissa luetellut elintarvike- ja turkistuotantoeläinten palvelut sekä kiireellinen eläinlääkärinapu. Arvioitaessa muiden palveluiden järjestämistä tulee muun muassa huomioida, onko kyseisiä palveluita saatavilla alueella riittävästi yksityiseltä sektorilta kohtuulliseen hintaan.

Palvelut on listattu lain 8 §:ssä, ja kunnalla ei ole velvollisuutta tarjota listan ulkopuolisia palveluja.

Alueellinen arviointi ja markkinatilanteen huomiointi

Kunnan tulee arvioida paikallisesti, mitkä 8 §:n mukaiset palvelut kuuluvat sen järjestämisvastuuseen. Arviointi perustuu siihen, kuinka kattavasti yksityiset palveluntarjoajat pystyvät turvaamaan palveluiden saatavuuden ja yhdenvertaisuuden.

Myös toiminnallinen kokonaisuus, kuten ympärivuorokautinen päivystys, voi edellyttää laajempaa järjestämisvastuuta.

Suomen Eläinlääkäriliitto on yhteistyössä Kuntaliiton ja muiden sidosryhmien kanssa laatinut ohjeistuksen palvelutarpeen arvioinnista. Ohjeistus on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilla, ja sitä päivitetään saadun palautteen ja lisääntyvän tiedon perusteella.

Ohjeen tavoitteena on tukea eläinlääkintähuollon järjestäjiä julkisen eläinlääkintähuollon palveluvalikoiman määrittelyssä. Uusi eläinlääkintähuoltolaki (285/2023) edellyttää kuntia tekemään tämän määrittelyn, jotta lain edellyttämät yhdenvertaiset, toimivat ja kohtuuhintaiset eläinlääkäripalvelut voidaan turvata alueellisesti.

Lisätietoa aiheesta on tarjolla myös Kuntaliiton järjestämässä webinaarissa. Webinaarin tapahtumasivu löytyy täältä.

Järjestämisvastuun ulkopuolisten palveluiden hinnoittelu

Kunnan tarjoamat palvelut, jotka eivät kuulu järjestämisvastuuseen, on hinnoiteltava markkinaperusteisesti. Näistä palveluista tulee pitää erillistä kirjanpitoa. Poikkeuksena ovat syrjäiset alueet, joilla ei ole yksityistä tarjontaa.

Yhtiöittämispoikkeus

Uusi laki sisältää poikkeuksen, jonka mukaan kunta voi tietyin edellytyksin tarjota järjestämisvastuun ulkopuolisia palveluja ilman yhtiöittämistä. Poikkeus koskee vain rajattua toimintaa, eikä esimerkiksi laajaa erikoiseläinlääkintää.

Palveluiden roolin tulee olla täydentävä, ei kilpaileva.

Mahdollisuus uudistaa palkkausjärjestelmää

Laki mahdollistaa siirtymisen kunnaneläinlääkärien kuukausipalkkaan ja työaikamalliin. Muutos ei tapahdu automaattisesti lain voimaantullessa, vaan edellyttää sopimista työmarkkinaosapuolten (Suomen Eläinlääkäriliitto ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat) välillä.

Yliopistollisen eläinsairaalan potilasaineksen turvaaminen

Lakiin sisältyy velvoite yliopiston toiminta-alueen kunnille sopia eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä yliopistollisen eläinsairaalan kanssa.

Tavoitteena on turvata riittävä potilasaineisto opetus- ja tutkimustoimintaa varten.

Muut muutokset

Potilasasiakirjojen säilytys: Vastuu määritellään selkeästi palvelun järjestäjälle tai tuottajalle.

Klinikkamaksut: Niiden perimisestä tulee pakollista, ja niillä voidaan kattaa laajemmin palvelujen kustannuksia.

Valvonnan laajentuminen: Eläinlääkintäpalveluiden valvonta koskee jatkossa myös kuntien tuottamia palveluja, ei vain yksityisiä.

Eläinlääkintähuoltolaki uudistuu