Broilerien kolibasilloosiepidemioiden tunnistaminen ja torjunta

Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että molemmat epidemiat aiheuttivat linnuille erityisen patogeeniset E. coli -bakteerikannat, jotka olivat levinneet laajalle broilerin tuotantoketjussa myös muissa Pohjoismaissa.

Tutkimus korostaa laboratoriodiagnostiikan tärkeyttä kolibasilloosiepidemioiden havaitsemisessa ja hallinnassa. 

Taudinaiheuttaja ja esiintyminen 

Kolibasilloosia aiheuttavat siipikarjalle patogeeniset E. coli -bakteerit (Avian Pathogenic E. coli eli APEC). Lintujen suolistossa on reservuaari erilaisia E. coli -bakteereita, joista osalla on kyky aiheuttaa kolibasilloosia parven vastustuskyvyn laskiessa. Kolibasilloosia esiintyy yleisesti satunnaisena broileriparvissa. 

Erityisen patogeeninen APEC-kanta voi aiheuttaa kolibasilloosia myös ilman altistavia tekijöitä ja levitä broileriketjussa tehokkaasti jalostuslinnuista jälkeläisiin aiheuttaen laajan epidemian. Broilerituotannon pyramidimalli, jossa harvat isovanhemmat tuottavat vanhemmat ja nämä puolestaan suuren määrän broilereita, mahdollistaa virulentin kannan tehokkaan leviämisen.  

Epidemioiden tutkimus  

Molemmissa epidemioissa tutkittiin laajasti broilereita patologisanatomisesti.  
E. coli -bakteerien tyypittämiseen käytettiin ensin PCR-tyypitystä ja osalle kannoista tehtiin myös kokogenomisekvensointi (WGS). 

Vuonna 2015 epidemian aiheutti kaksi APEC-tyyppiä, jotka kuuluivat samaan sekvenssityyppiin (ST117), mutta jotka olivat eri O-seroryhmää (O78 ja O53). Vuonna 2021 epidemian aiheutti yksi kanta (ST23, O78). Molempia kantoja todettiin myös muissa Pohjoismaissa. PCR-tyypitys osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi epidemian nopeaan tunnistamiseen, ja WGS vahvisti kantojen geneettisen yhtäläisyyden.  

Riittävä näytemäärä on keskeistä  

Tutkimustulokset auttavat tulevien epidemioiden tunnistamisessa ja mahdollistavat toimet taudin torjunnassa. Riittävät näytemäärät patologiseen tutkimukseen koko tuotantoketjun tasolla on tärkeää. Kolibasilloositapausten selvittämisessä tulee tutkia ja poissulkea myös muut tekijät, jotka voivat altistaa parvia kolibasilloosille. 

Tautipainetta voidaan pyrkiä vähentämään jo jalostuspyramidin huipulla. Tunnistettu patogeeninen APEC-kanta voidaan liittää jalostusparville annettavaan autogeenirokotteeseen ja näin parantaa lintujen vastustuskykyä kyseiselle kannalle koko ketjussa. 

 Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2026.

Mia Biström

Kirjoittaja on ELL, joka työskentelee erikoistutkijana Ruokaviraston eläinterveystutkimuksen yksikössä.