Kystikerkoosi on erittäin harvinainen suomalaisissa naudoissa – muutoksia lihantarkastuksessa
Eläinten tautitilanne muuttuu Suomessakin jatkuvasti. Esimerkiksi naudan kystikerkoosia raportoitiin lihantarkastuksessa tavatun vielä puoli vuosisataa sitten (1971–1975) 86–204 eläimessä vuosittain, mutta viimeiseen neljännesvuosisataan ei ole kirjattu enää yhtään tapausta. Listerioosia sen sijaan tavataan märehtijöillä säännöllisen epäsäännöllisesti.
Ruokavirastossa päättyi kolmevuotinen (2019–2022) hanke naudan kystikerkoosista ja lihantarkastuksen yksinkertaistamisesta. Hankkeesta on kerrottu aiemmin Suomen Eläinlääkärilehdessä 3/2020. Hankkeessa tutkittiin, voidaanko lihantarkastuksessa luopua nautojen poskilihasviilloista. Naudoista kerättiin poski- ja sydänlihasnäytteitä sekä tuotettiin riskinarviointi ja koulutusmateriaalia kystikerkoosista.
Vuosina 2020–2021 hankkeessa tutkittiin 793 naudan poski- ja sydänlihasnäytteet, jotka kerättiin lihantarkastuksen yhteydessä. Lisäksi tutkittiin kolme lihantarkas tuksessa ilmennyttä epäilyyn perustuvaa näytettä. Yhdessäkään näytteessä ei havaittu kystikerkoosiin viittaavia toukka-rakkulamuutoksia.
Suomessa viimeisin varmistettu naudan kystikerkoositapaus on vuodelta 1996. Riskinarvioinnin perusteella kystikerkoosin esiintyvyys suomalaisissa teurasnaudoissa on 0,004 % (mediaani,95 %:n todennäköisyysväli 0,0001–0,02 %).
Lihantarkastus poskilihasviiltoineen löytää todennäköisesti vain yhden viidestä kystikerkoosipositiivisesta naudasta ja ilman poskilihasviiltoja joka kuudennentoista.
Naudanlihaa kuluttavan aikuisen tulisi kuitenkin syödä noin 18 miljoonaa annosta suomalaista naudanlihaa altistuakseen tartunnan aiheuttavalle heisimadon toukkarakkulalle.
Riskinarvioinnin perusteella kystikerkoosi on erittäin harvinainen suomalaisissa naudoissa, ja toukkarakkuloiden aiheutta ma riski kuluttajalle on hyvin pieni. Poskilihasviilloista luopuminen ei käytännössä lisäisi suomalaisten altistumista T. saginata -heisimadolle.
Hankkeen rahoittivat Ruokavirasto ja maa- ja metsätalousministeriö. Nautateurastamot luovuttivat näytteet hankkeen käyttöön.
Lisää tietoa löydät tuoreesta riskinarviointiraportista Kystikerkoosi naudoissa ja lihantarkastuksen yksinkertaistaminen – riskinarviointi, Ruokaviraston tutkimuksia 4/2022. www.ruokavirasto.fi > teemat > riskinarviointi > riskinarviointiraportit
Ruokaviraston päätös. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/627 30 artiklassa säädetään mahdollisuudesta luopua kokonaan 19 artiklassa mainittujen muiden nautojen puremalihasten viilloista ,mikäli jäsenvaltio täyttää säännöksessä vaaditut ehdot.
Hankkeen tulosten perusteella Ruokavirasto teki päätöksen, että nautojen lihantarkastuksessa poskilihasten viiltäminen ei ole pakollista, mikäli lihantarkastuksessa ei havaita kystikerkoosiin viittaavia muutoksia. Viilloista luopuminen on osa lihantarkastuksen kehittämistä, jossa otetaan käyttöön lainsäädännössä olevat mahdollisuudet. Päätös tuli voimaan 1.10.2022 alkaen.
Lisätietoja: pirkko.tuominen@ruokavirasto.fi (riskinarviointi),mikko.turku@ruokavirasto.fi (lihantarkastus),antti.oksanen@ ruokavirasto.fi (loinen)
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2022.
Terhi Järvelä, Mikko Turku
Kirjoittajat työskentelevät Ruokavirastossa.
Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto selvittävät yhdessä riistaruokintapaikkojen tautiriskejä
Kuka pitää eläinlääkärien puolta?