Tulevaisuuden eläinlääkäri

Mutta mikä on tulevaisuuden eläinlääkäri? Toivon, että hän on kollegiaalinen, hyvinvoiva yksilö, joka voi edistää eläinten ja ihmisten hyvinvointia. Eläinlääkäri, joka saa kohtuullisen palkan kohtuullisesta työmäärästä.  

Haluan tässä pääkirjoituksessa reflektoida eläinlääkärin roolista yhteiskunnassa. Muuttuvassa maailmassa, jossa sotilaallisten konfliktien uhka ja ilmastokriisit ovat läsnä, ja jossa zoonoosit leviävät yhä nopeammin, eläinlääkäreillä on yhä tärkeämpi rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa. Eläinlääkärillä on laaja koulutus, joka antaa mahdollisuuden ottaa kantaa moniin kysymyksiin, ja toivon, että uskaltaisimme useammin hyödyntää tätä. 

Kaikki meistä toivovat lisää toimia, jotka parantavat eläinten hyvinvointia ja estävät tarttuvien eläintautien leviämistä. Nämä toimet, kuten pentutehtaiden kitkeminen, alkavat usein lainsäädännöstä. Lakien laatiminen edellyttää byrokratiaa, mikä koetaan hankalaksi, ja joka johtaa lopulta sosiaalisen median keskustelupalstojen täyttymiseen negatiivisilla kommenteilla. ”Koirarekisteri on viranomaisten keksintö vain koiraveron keräämisen aloittamiseksi”. 

Puhumattakaan uudesta lemmikkieläinpassisääntelystä… Lemmikkieläinpassien osalta myös eläinlääkärien keskustelufoorumi Flutteri täyttyy negatiivisista kommenteista. Sääntely tulee EU-tasolta, mutta sen laatineet virkamiehet ovat kollegoitamme. Erityisen surullista on, kun eläinlääkärit mustamaalaavat lainsäädäntöä eläinten omistajille. Eläinten omistajat ovat vähemmän halukkaita noudattamaan sääntelyä, jos heidän luottamansa eläinlääkäri pitää sitä turhana. 

Lakien säätäminen on vaikeaa, siitä ei pääse mihinkään. On tärkeää voida keskustella ja myös kritisoida uutta lainsäädäntöä, mutta se tulisi tehdä rakentavasti ja oikeissa foorumeissa. Mielestäni eläinlääkärien tehtäviin kuuluu selittää eläinlääketieteellistä lainsäädäntöä. Me, jotka työskentelemme lähellä lainsäädäntöä ministeriössä, Ruokavirastossa ja Ahvenanmaan maakuntahallituksessa, voisimme ehkä ottaa aikaa uuden sääntelyn tarkoituksen selittämiselle niin yleisölle kuin kentällä työskenteleville kollegoillemme. 

EU-lainsäädännön tulee toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja sitä tehdään, jotta eläinten hyvinvointi ja eläintautitilanne paranisivat koko unionin alueella. Otetaan esimerkiksi uusi sääntely, jonka mukaan eläinlääkärien tulee tarkistaa, että eläimen omistaja on kirjoilla siinä maassa, jossa passi kirjoitetaan. Se voi kuulostaa vain turhalta byrokratialta, mutta on todellisuudessa keino parantaa Euroopassa liikkuvien koirien ja kissojen jäljitettävyyttä. Ja jäljitettävyyttä tarvitaan sekä pentutehtaiden että tarttuvien eläintautien torjumiseksi. 

Toinen esimerkki selittämisen ja kommunikaation tärkeydestä on konkretisoitunut tänä kesänä. Eläintautiepidemian keskellä on ollut ilahduttavaa nähdä, miten Ruokavirasto on tiedottanut afrikkalaisen sikaruton tilanteesta. Sen sijaan, että vain luetellaan rajoituksia, jotka kaventavat ihmisten oikeuksia, selitetään, miksi ihmiset eivät saa liikkua metsässä ja poimia marjoja. Uskon, että tällainen viestintä auttaa ihmisiä ymmärtämään ja noudattamaan rajoituksia. 

Kommunikaatio on tärkeää eilen, tänään ja huomenna. Voisivatko tulevaisuuden eläinlääkärit työskennellä yhdessä paremman ymmärryksen puolesta? Uskon, että se lisäisi kunnioitusta ammattiamme kohtaan, kasvattaisi halua noudattaa tarpeellisia uusia sääntöjä ja johtaisi laajempaan kollegiaalisuuteen. Ainakin itse aion yrittää varata aikaa tälle jatkossa. 

Eläinlääkäripäivät ovat erinomainen alusta tiedon jakamiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun edistämiseen. Toivottavasti tapaamme Messukeskuksessa marraskuussa! 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 6/2026.

Laura Ölander

Kirjoittaja on Eläinlääkäriliiton koulutuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja.