Vasikoiden hengitystieinfektioiden ehkäisy – kokemuksia ryhmähaastatteluista 

Lyhyesti

• Vasikoiden hengitystieinfektioiden ehkäisy edellyttää hyvää lähtötilannetta, riittävää ikää ja kokonaisvaltaista tautienhallintaa kasvattamoissa.

• Pienissä yksiköissä tautipaine on helpommin hallittavissa kuin suurissa, ja hoitajien osaamisella sekä hygieniakäytännöillä on keskeinen merkitys.

• Antibioottien vastuullinen käyttö vaatii parempaa seurantaa ja diagnostiikan, kuten ultraäänen ja näytteenoton, aktiivisempaa hyödyntämistä.

Tiivistelmä on tekoälyn laatima ja toimitus on tarkastanut sen.

Ruokavirasto järjesti lokakuussa 2025 yhdessä Helsingin yliopiston kanssa webinaarin ja ryhmäkeskustelun eläinlääkäreille vasikoiden hengitystieinfektioiden ehkäisystä. 

Tilaisuudet olivat osa EU-JAMRAI 2 -hanketta, joka edistää mikrobilääkeresistenssin torjuntaa ja infektioiden hallintaa Euroopassa. Kahdessa ryhmähaastattelussa yhteensä yksitoista vasikkakasvattamoja hoitavaa eläinlääkäriä jakoi kokemuksiaan ja näkemyksiään tautipaineen vähentämisestä, rokotteiden käytöstä, diagnostiikasta sekä antibioottien käytön seurannasta. 

Hyvät käytännöt tautipaineen vähentämiseksi 

Haastatteluissa korostui vasikoiden lähtötilojen merkitys. Vasikoiden laatu ja ikä vaikuttavat ratkaisevasti sairastuvuuteen. Kun vasikat ovat saapuessaan hyväkuntoisia ja vähintään kolmen viikon ikäisiä, mieluiten vanhempiakin, on sairastuvuus vähäisempää. Sopimustiloilta tulevat vasikat koettiin terveemmiksi kuin välityksen kautta saapuvat. Keskustelijat totesivat, että kun tilalliset tuntevat toisensa ”ei kehdata” toimittaa huonoa vasikkaa. Keskustelijat pohtivat, voisiko vasikoiden rokottamisella jo lähtötilalla vähentää kasvattamoiden tautipainetta.  

Pienissä kasvattamoissa tautipaine on selvästi vähäisempi, ja sitä on helpompi hallita kuin suurissa yksiköissä, joissa sairastuvuus ja lääkitystarve kasautuvat. Useampi keskustelija totesi, että pienissä kasvattamoissa ei ongelmia juurikaan ole ja siksi yksiköiden koon kasvua pidettiin ongelmallisena. Eläintenhoitajien osaamisella on suuri merkitys vasikoiden terveyteen: jos hoitokynnys on korkea, vasikat sairastuvat vakavammin. 

Rakenneratkaisuilla ja ilmanvaihdolla on merkitystä, mutta ne eivät yksin ratkaise ongelmia. Erilliset vasikkatilat, joissa on oma ilmanvaihto ja hyvä osastointi vähensivät sairastuvuutta. Hygieniakäytännöissä oli kuitenkin puutteita: esimerkiksi suojavarusteita ei yleensä käytetä osastojen välillä, ja tilojen sisäinen tautisuojaus on puutteellista. 

Rokotteet  

Intranasaalisten rokotteiden käyttöä pidettiin hyödyllisenä joissakin kasvattamoissa, mutta kokemukset vaihtelivat tiloittain. Keskustelijat totesivat, että vasikoiden sairastuvuuteen vaikuttaa niin moni asia, että rokotteiden hyötyä voi olla vaikea arvioida. Rotavirusrokotteen käyttö emolehmissä vähensi ripulia ja siten hengitystieinfektioiden riskiä.  

Kipulääkkeet 

Kipulääkkeitä käytetään vaihtelevasti, usein kuumeen ja lievien hengitystieoireiden yhteydessä. Keskustelijat totesivat, että yleispätevää ohjetta kipulääkkeiden käytöstä on hankala antaa, koska tilanteet ovat niin monenlaisia. Yksi ohje oli, että jos vasikalla on vain yksi (lievä) oire niin annetaan ainoastaan kipulääke ilman antibioottia. Käytännöt vaihtelevat tiloittain, eikä yhtenäistä linjaa ollut. 

Diagnostiikka ja näytteenotto 

Kliininen tutkimus, kuumeen mittaus ja auskultaatio ovat yleisimmät diagnostiset menetelmät. Ultraääntä pidetään lupaavana työkaluna, mutta sen käyttö jää monella eläinlääkärillä vähäiseksi ajan ja rutiinin puutteen vuoksi. Kaksi keskustelijaa kertoi käyttävänsä ultraäänitutkimusta erityisesti silloin kun useamman kerran lääkityn vasikan kohdalla pitää päättää, lääkitäänkö eläin vielä vai lopetetaanko se. Syväsivelynäytteitä otetaan vaihtelevasti, usein lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi. Näytteiden arvo korostuu erityisesti antibioottiresistenssin seurannassa, mutta vähäiset löydökset heikentävät joillain tiloilla motivaatiota näytteenottoon.  

Antibioottien käyttö ja seuranta 

Antibioottien käyttöä seurataan Nasevan ja Excel-taulukoiden avulla, mutta tiedonkeruu koetaan työlääksi. Yksittäisen vasikan toistuvien lääkitysten seuraaminen on vaikeaa. Lääkityskriteerit vaihtelevat tiloittain, mutta yleisesti antibiootti aloitetaan, jos vasikalla on useampi oire (kuume, yskä, yleisvoinnin heikkeneminen). Kipulääkettä käytettiin usein ensisijaisena hoitona lievissä tapauksissa. 

Yhteenveto 

Haastattelujen perusteella vasikoiden hengitystieinfektioiden hallinta vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Isoissa yksiköissä tautien hallinta on huomattavasti vaikeampaa kuin pienissä. Vasikoiden hyvä laatu ja riittävä ikä, toimivat kasvatusolosuhteet, huolellinen hoitaja, vastuullinen lääkkeiden käyttö sekä tiivis yhteistyö tilojen ja eläinlääkäreiden välillä muodostavat perustan onnistuneelle tautien hallinnalle. Haastatteluissa nousi esiin tarve kehittää kansallista raportointijärjestelmää lääkitysten seurantaan sekä vahvistaa diagnostisten menetelmien, kuten ultraäänen ja näytteenoton, hyödyntämistä käytännön työssä.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2026.

Katja Hautala

Kirjoittaja työskentelee erikoistutkijana Ruokaviraston eläinterveystutkimuksen yksikössä.