Työehtosopimusneuvottelut

Lääkärien virka- ja työehtosopimuksessa (LS) on sovittu lääkärien, hammaslääkärien sekä eläinlääkärien työehdoista. Lääkärisopimuksessa on myös sovittu siitä, miltä osin eläinlääkäreihin sovelletaan Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES). KVTES:n puolella on määräyksiä muun muassa palkkausjärjestelmästä, vuosilomista ja virkavapaista, luottamusmiehistä sekä matkakustannusten korvauksista.

Voimassa oleva Lääkärisopimus löytyy täältä ja KVTES:n muuttuneet määräykset täältä.

Tällä hetkellä sovelletaan sopimuksia, jotka ovat voimassa 1.5.2022-30.4.2025.

Eläinlääkäriliitto on solminut työehtosopimuksia julkisen sektorin eri toimijoiden kanssa, kuten kuntien, valtion ja Helsingin yliopiston kanssa. Tämä on osa laajempaa käytäntöä lääkärien toimialalla, johon kuuluvat myös lääkärit ja hammaslääkärit, missä työehtosopimukset julkisen sektorin kanssa ovat yleisiä. Nämä sopimukset määrittelevät työsuhteen ehdot, kuten palkkauksen, työajat ja muut työolosuhteet, turvaten näin eläinlääkärien, lääkärien ja hammaslääkärien ammatilliset oikeudet ja edut julkisella sektorilla.

Työehtosopimus on juridisesti sitova asiakirja, jonka työntekijäjärjestö ja työnantaja tai työnantajien järjestö neuvottelevat keskenään. Se määrittelee työsuhteen ehdot tietyllä alalla tai toimialalla, kattaen muun muassa palkkauksen, työajat, lomat ja muut työntekijöille kuuluvat edut. Työehtosopimuksen tavoitteena on turvata työntekijöiden oikeudet ja luoda selkeät pelisäännöt työsuhteeseen, edistäen näin työrauhaa ja oikeudenmukaisia työolosuhteita.

Julkinen sektori kattaa laajan kirjon eri alojen työntekijöitä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea. Tämän monimuotoisuuden ja suuren työntekijämäärän vuoksi on jo pitkään pidetty välttämättömänä, että työnantajat, kuten Kuntatyönantajat, Valtio ja Helsingin yliopisto, neuvottelevat työehtosopimuksia useiden työntekijäliittojen kanssa.

Tällaisten sopimusten solmiminen on ollut keskeistä varmistettaessa, että kaikkia työntekijöitä, riippumatta heidän ammatistaan tai sijainnistaan, kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti työ- ja palvelussuhteiden ehdoissa. Työehtosopimukset takaavat yhtenäiset toimintaperiaatteet ja edut koko julkisen sektorin laajuudessa, edistäen näin työntekijöiden oikeudenmukaista kohtelua ja työolosuhteiden yhdenmukaisuutta.

Julkisella sektorilla työehtosopimusten neuvottelut järjestetään ryhmittäin, sillä on käytännössä mahdotonta saada kaikki työntekijäliitot samaan neuvottelupöytään. Tämä johtuu monien eri alojen ja ammattiryhmien laajasta kirjosta julkisella sektorilla. Akava, korkeakoulutettujen keskusjärjestö, hyödyntää tähän tarkoitukseen kahta eri neuvotteluorganisaatiota: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöä (JUKO) ja Ylemmät Toimihenkilöt (YTN), jotka kumpikin edustavat jäsenliittojensa intressejä työnantajien kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Eläinlääkäriliitto on osa JUKO:a. Sen lisäksi liitto on mukana Lääkärijärjestöjen neuvottelukunnassa (LNJ), joka on eri lääkäriliittojen yhteinen neuvottelujärjestö. LNJ koordinoi valmistelutyötä ja tukee jäsenliittojensa neuvotteluprosesseja, mahdollistaen yhtenäisten ja alan erityispiirteet huomioon ottavien työehtojen neuvottelemisen.

Eläinlääkärien yksityissektorin työsuhteissa ei sovelleta yhtenäisiä työehtosopimuksia, mikä johtuu alan yritysten suuresta heterogeenisuudesta. Erikoistumisen taso vaihtelee huomattavasti; jotkin yritykset tarjoavat palveluja tietyille eläinlajeille, kun taas toiset toimivat yleispraktiikoissa. Lisäksi aukioloajat voivat eroa merkittävästi, alkaen perinteisistä virastoajoista aina ympärivuorokautiseen palveluun sairaaloissa. Palvelukonseptit ja toimintatavat vaihtelevat myös alueittain Suomessa, mikä tekee yhtenäisten työehtojen määrittelyn haastavaksi. Tämän monimuotoisuuden vuoksi työehtoja sovitaan tyypillisesti yrityskohtaisesti, ottaen huomioon kunkin toimijan erityispiirteet ja palvelutarjonnan.

Eläinlääkärien neuvotteluihin tuo oman mausteensa pitkään jatkunut työvoimapula. Eläinlääkäreitä tarvittaisiin paljon enemmän kuin heitä valmistuu eikä tässä ole näkyvissä lähiaikoina muutosta.

Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö (LNJ) toimii eläinlääkärien, lääkärien ja hammaslääkärien yhteisenä edunvalvontaorganisaationa, keskittyen kaikkien lääkäriryhmien etujen ajamiseen. Eläinlääkäriliitto, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto ovat yhdessä vastuussa LNJ:n toiminnasta, mikä takaa laaja-alaisen tuen ja asiantuntemuksen jäsenistölleen. LNJ on osa Akavan julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestöä, JUKO:a, mikä vahvistaa sen asemaa ja vaikutusvaltaa neuvotteluissa.

1990-luvulla LNJ:n ansiosta eläinlääkärit, lääkärit ja hammaslääkärit saivat ensimmäistä kertaa oman Lääkärisopimuksen sekä oikeuden neuvotella suoraan kuntatyönantajien kanssa julkisen sektorin virkasuhteen ehdoista. Neuvottelutoiminta on LNJ:n päätavoite, mutta lisäksi se tarjoaa koulutusta kunnallisille luottamusmiehille ja toimii tiedonjako- ja yhteistyöfoorumin roolissa.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO) edustaa julkisen sektorin korkeasti koulutettujen ammattilaisten etuja, tarjoten valvontaa jäsentensä oikeudellisissa, työmarkkinallisissa, taloudellisissa ja sosiaalisissa asioissa. JUKO toimii keskeisenä yhteenliittymänä, joka kokoaa yhteen julkisalan korkeasti koulutetut ammattilaiset, vahvistaen näin heidän asemaansa työmarkkinoilla.

Vuodesta 1995 alkaen JUKO on toiminut valtakunnallisena pääsopijajärjestönä, neuvotellen julkisen sektorin sekä muihin akavalaisten ryhmiin verrattavien alojen virka- ja työehtosopimukset. Nämä sopimukset kattavat palkat ja muut palvelussuhteen ehdot, tarjoten näin jäsenistölleen neuvotteluvoimaa ja turvaa.

Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö (LNJ), joka edustaa eläinlääkärien, lääkärien ja hammaslääkärien etuja, on yksi JUKO:n jäsenyhdistyksistä, osoittaen JUKO:n kyvyn yhdistää laaja kirjo eri alojen ammattilaisia yhteisten tavoitteiden ja etujen ajamiseen.

Kunnallisessa Lääkärisopimuksessa (LS) määritellään kuntasektorilla työskentelevien eläinlääkärien virka- ja työsuhteen ehdot laajalti. Sopimus sisältää myös määräykset siitä, missä määrin Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES) sovelletaan näihin työsuhteisiin. Lääkärisopimuksen neuvotteluissa osapuolina ovat Kunta- ja hyvinvointialuetyöntekijät sekä Lääkäriliittojen neuvottelujärjestön (LNJ) neuvottelijat, joista käytännössä toimivat Eläinlääkäriliiton edustajat lääkärien ja hammaslääkärien siirtyessä hyvinvointialueiden palvelukseen.

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa on erityinen luku, joka käsittelee eläinlääkäreitä koskevia sopimusehtoja, ja lisäksi sopimus sisältää yleiset ehdot, jotka ovat sovellettavissa eläinlääkäreihin. Neuvottelut tämän sopimuksen yksityiskohdista käydään valtiotyönantajan ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO) välillä, joissa Eläinlääkäriliiton neuvottelijat toimivat eläinlääkäreitä koskevien työehtojen asiantuntijoina.

Yliopistosektorilla, erityisesti Helsingin yliopiston työ- ja virkaehtosopimuksessa, on erillinen luku, joka käsittelee nimenomaan eläinlääkäreitä koskevia ehtoja. Sopimuksessa määritellään eläinlääkärien työsuhteen erityisehdot, ja lisäksi heidän työsuhteisiinsa sovelletaan sopimuksen ”yleisen osan” ehtoja siinä määrin kuin on sovittu. Työehtosopimusneuvotteluissa Helsingin yliopiston, mukaan lukien Eläinsairaalan johto, edustajat toimivat työnantajapuolen neuvottelijoina Sivistysalan työnantajien kautta. Työntekijäpuolta neuvotteluissa edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö (JUKO), jossa Eläinlääkäriliiton neuvottelijat toimivat eläinlääkärialan asiantuntijoina.

Kunnissa, valtiolla ja yliopistolla työskentelevät eläinlääkärit voivat kääntyä ongelmatilanteissa JUKOn luottamusmiehen puoleen. JUKO eli Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö on kattojärjestö, johon kuuluu useita ammattiliittoja kuten Eläinlääkäriliitto, Lääkäriliitto ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ. JUKOlaiset luottamusmiehet edustavat kaikkien näiden liittojen jäseniä.

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on edistää virka- ja työehtosopimusten noudattamista. Sopimusten tulkintaerimielisyydet tulee selvittää mahdollisimman nopeasti, oikeudenmukaisesti ja lähellä erimielisyyksien syntypaikkaa. Työntekijöiden edunvalvonnan kannalta on olennaista, että tehtyjä sopimuksia todella noudatetaan. Työnantajan kannalta on tärkeää, että työrauha säilyy.

Luottamusmies on paikallisen edunvalvonnan kivijalka. Hän on arvostettu kollega, joka on valittu puolustamaan jäsenkunnan yhteisiä etuja. Hän nauttii myös työnantajapuolen luottamusta ja pyrkii osaltaan edistämään työrauhan säilymistä.

Luottamusmiesten merkitys on viime vuosina kasvanut, kun monista työehdoista päätetään sopia paikallistasolla pääsopimuksista poikkeavalla tavalla, oman työnantajan erityisolosuhteet huomioiden. Jokaisen jäsenen ja koko liiton etu on, että jatkossakin löytyy motivoituneita ja tehokkaita luottamusmiehiä. Luottamusmiehen tehtävä on kollegiaalista toimintaa parhaimmillaan!

Mikäli olet kiinnostunut luottamusmiestehtävistä, ole aktiivinen paikallisesti ja asetu ehdolle luottamusmiesvaaleissa. Luottamusmies saa koulutusta ja aikaa tehtävien hoitamiseen. Vaalit ja niiden täsmälliset aikataulut ovat työpaikkakohtaisia. Luottamusmies valitaan toimikaudeksi, jonka pituus on usein 2-3 vuotta.

Lisää tietoa luottamusmiestehtävistä sekä nykyisten luottamusmiesten yhteystiedot saat JUKOn toimistolta.

Luottamusmiesten toimintaa tuetaan järjestämällä heille erilaisia koulutuksia sekä ylläpitämällä yhteydenpitoa liittojen kanssa. Mikäli työpaikalla on ongelmia, voi Eläinlääkäriliiton jäsen kääntyä ensivaiheena asian selvittämiseksi luottamusmiehen puoleen. Liittoon voi olla tarvittaessa yhteydessä, jos ongelmatilanne ei selviä tai sen selvittämiseksi tarvitaan neuvontaa tai tukea liitolta.

Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto ja Eläinlääkäriliitto ovat laatineet yhteistyössä kuntasektorille suunnatun luottamusmiehen oppaan.

• Lataa luottamusmiehen opas

Luottamusmiesjärjestelmä perustuu työ- ja virkaehtosopimusmääräyksiin. Yksityissektorilla eläinlääkäriasemilla ei ole työehtosopimusta, mutta työntekijät voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun.