Terve ja hyvinvoiva eläinlääkäri

Tämä vastaa noin 82 prosenttia Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä. Eläinlääkärit työskentelevät monilla sektoreilla. Tämä on rikkaus, mutta aiheuttaa samalla ristiriitaisia toiveita liiton toiminnalle. Liitto rakentuu eläinlääkärijäsenistöstään, joten liiton toimia ajavat eläinlääkärikunnan ajatukset ja kokemukset.

Liitto edustaa kaikkia jäseniään. Ennen kuin liitto muodostaa johonkin aiheeseen kannan, käytetään aikaa tietojen ja näkemyksien keräämiseen. Alkuvaiheessa nousee usein esiin erilaisia näkemyksiä, joita arvioidaan kriittisesti. Kerättyjen tietojen ja näkemyksien perusteella muodostetaan liiton lopullinen kanta.

Lausunnot, kannanotot, työryhmätyöskentely ja haastattelut ovat olennaisia kanavia viestiä liiton kantoja. Liittoa edustavat hallituksen ja valtuuskunnan puheenjohtajat, toiminnanjohtaja tai erikseen kyseiseen tehtävään valtuutettu henkilö.

Liiton edustajat ovat velvollisia perustelemaan annetut kannat. Jäsenistössä olevat vastakkaiset mielipiteet tekevät yhtenäisten kantojen rakentamisen haastavaksi. Tällöin saadaan kuitenkin syvemmin käytyä läpi, miksi lopullinen liiton kanta on juuri tietty.

Motiivit tehdä työtä vaihtelevat. Työstä saatava rahallinen korvaus on yksi tärkeä syy työskentelyyn. Työelämä on murroksessa, mikä näkyy työmarkkinoilla koko Suomessa. Yleinen tilanne heijastuu eläinlääkärien työelämään ja vaatii selvittämään, miten tähän vastataan eri ammattisektoreilla. Toiveet työn ja työolosuhteiden parantamiselle ovat kasvaneet. Rahallisen korvauksen rinnalle on noussut tarve kehittää eläinlääkärien työssä jaksamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Eläinlääkärikuntana meidän pitää yhdessä ratkaista, miten pärjäämme muuttuvassa ympäristössä siten, ettei meidän erityisosaamisemme unohdu ja jaksamme tehdä työmme.

Eläinlääkärien hyvinvointi nousee säännöllisesti keskusteluun ja maaliskuun alussa mediassa asiaa käsiteltiin pitkän pahoinvoinnin pahimman lopputuloksen kautta. Ihmisten hyvinvointi pitää nähdä suurempana kokonaisuutena, johon vaikuttavat sekä työ että vapaa-aika. Vastuu jaksamisesta on yksilöillä, läheisillä, työyhteisöllä ja työnantajilla. Viime aikoina on nostettu esille tavoite, jossa mielenterveys nostetaan saamalle viivalle fyysisten turvallisuusriskien kanssa tukemaan henkistä työkykyä ja ennaltaehkäisemään kuormitusta.

Liitto on tehnyt paljon ja tällä hetkellä on tekeillä useita toimia, joilla parannetaan työssäjaksamista. Työnohjauksen ja perehdytyksen edistäminen, nuorten eläinlääkärien mentorointiohjelma, eläinlääkärin työhyvinvointivaliokunta, KIILA-kuntoutus ja vertaistukipuhelimen tukeminen ovat esimerkkejä tästä. Kun puhutaan yhteistyöstä ja liiton tekemisistä, ongelmat jäävät helpommin mieleen kuin onnistumiset. Liiton tavoitteena on toimia yhdyssiteenä liiton jäsenten kesken.  Se pureutuu haasteisiin ja epäkohtiin keräämällä ensin tarpeeksi tietoa aiheesta ja tämän jälkeen tarjoamalla ratkaisuja. Epäkohtien korjaaminen vaatii yhteistyötä ja kaikkien panostusta.

Viime syksynä alkanut opetus- ja kulttuuriministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön selvityshanke eläinlääkärien koulutustarpeesta julkaistiin 10. maaliskuuta. Selvityksessä ehdotetaan eläinlääkärien koulutusmäärän kasvattamista ja erilaisia toimia alan vetovoiman lisäämiseksi.

Suomen Eläinlääkäriliitto toimii aktiivisesti muiden sidosryhmien kanssa edistääkseen esitettyjen suositusten viemistä käytäntöön. 

Rakentava vuoropuhelu ja yhteistyö eri sektorien eläinlääkärien välillä jatkuu. Tavoitteina ovat hyvinvoivat eläinlääkärit sekä eläinlääkärien, eläinten ja asiakkaiden kannalta toimiva eläinlääkintähuolto.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2023.

Mikko Turku

Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja, Eläinlääkärilehden päätoimittaja