Eläinlääkärin salassapitovelvollisuus rajoittaa tasapuolista uutisointia

Eläinlääkärin ammatillinen salassapitovelvollisuus on tärkeä osa eläinlääkärin työtä, mutta se tuo myös haasteita, erityisesti silloin, kun toimittajat käsittelevät eläinlääkärin roolia hoitotapauksissa. Eläinlääkärin ammatinharjoittamislain (29/2000, 16§) mukainen salassapitovelvollisuus rajoittaa eläinlääkärin mahdollisuuksia kommentoida yksittäisiä hoitotapauksia, mikä voi johtaa epäreilun ja yksipuolisen kuvan syntymiseen eläimen omistajan kokemusten esittämisessä. Tämä voi vaikuttaa sekä eläinlääkärin maineeseen että estää tilanteen esittämisen reilulla ja tasapuolisella tavalla.

16 § Salassapitovelvollisuus 

Eläinlääkärinammatin harjoittaja tai hänen apulaisensa ei saa sivulliselle luvatta ilmaista hoitamaansa eläintä tai sen kanssa samassa eläintenpitoyksikössä olevia eläimiä koskevia tietoja eikä yksityisen tai perheen taloudellista asemaa, terveydentilaa, sosiaalisia olosuhteita tai muuta niihin verrattavaa yksityiselämää koskevaa tietoa. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen. 

Miksi eläinlääkäri ei voi kommentoida?

Eläinlääkärit ovat sidottuja salassapitoon, joka estää heitä kertomasta yksityiskohtia potilaistaan ja hoitotilanteistaan. Tämä on keskeinen osa ammatillista etiikkaa ja suojaa eläinten omistajien yksityisyyttä ja varmistaa luottamuksellisuuden hoitosuhteessa. Vaikka omistaja antaisi suostumuksensa, eläinlääkäri ei voi keskustella hoitotilanteista mediassa tämän takia.

Vaitiolovelvollisuus estää myös eläinlääkäriä kertomasta omaa näkökulmaansa julkisesti, vaikka se olisi tärkeää tasapainoisen ja oikeudenmukaisen uutisoinnin kannalta.

Haasteet toimittajalle

Tämä salassapito luo haasteen toimittajille, jotka saattavat kohdata tilanteen, jossa eläinlääkärin puolelta ei ole mahdollista saada kommenttia, erityisesti silloin, kun eläimen omistaja haluaa jakaa kokemuksensa. Ilman eläinlääkärin vastausta toimittaja voi joutua kirjoittamaan juttua, joka jää yksipuoliseksi ja saattaa antaa väärän kuvan eläinlääkärin toiminnasta. Tällöin on tärkeää, että toimittajat ovat tietoisia salassapitosääntöjen vaikutuksesta ja tekevät parhaansa saadakseen tasapainoisen kuvan, vaikka eläinlääkärin puolelta ei olisikaan suoraa kommenttia.

Riippumattoman arvion hoitotilanteista saamiseen on olemassa puolueeton Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunta. Ruokavirasto julkaisee säännöllisin ajoin eläinlääkärien ammatinharjoittamiseen kohdistuvien valvontaratkaisujen tiivistelmiä. Tiivistelmät on ryhmitelty sen mukaan, millaiseen seuraamukseen valvonta-asia on johtanut.

Pääset tästä suoraan kanteluratkaisuihin.

Lopuksi

Eläinlääkärin salassapitovelvollisuus on keskeinen osa eläinlääkärin työtä, mutta se voi olla myös haaste toimittajille, kun käsitellään eläimen omistajan kokemuksia. Toimittajien tulisi olla tietoisia näistä rajoituksista ja pyrkiä esittämään asiat mahdollisimman tasapuolisesti ja reilusti. Eläinlääkäriliitto ja muut asiantuntijat voivat tarjota arvokkaita näkökulmia ja tukea tasapainoisen uutisoinnin varmistamisessa.