Eläinlääkärien ääni Euroopassa 

Toisaalta maailman tilanne on osoittanut yhteistyön merkityksen. Kun poliittinen johto pohtii, millä puolella historiaa olemme Lähi-idän tilanteessa, jää usein huomiotta, kuinka tärkeää on tehdä yhteistyötä eri maiden välillä myös eläinlääketieteessä.  

Heinäkuun lopulla Helsinkiin kokoontui laaja joukko kansainvälisiä päättäjiä muistelemaan Etykin eli Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin 50-vuotista taivalta. Tänä vuonna saavutettiin myös toinen yhteistyön merkkipaalu: Euroopan Eläinlääkäriliitto (Federation of Veterinarians of Europe, FVE) juhlii niin ikään 50-vuotista historiaansa.  

Eläinlaji- ja erikoisalakohtaiset yhdistykset ovat usein ensimmäisenä mielessä kansainvälisen yhteistyön muotoina. Erityisesti hoitosuositusten ja viimeisimmän tieteellisen tiedon kokoajina näillä on keskeinen rooli. Monelle ovat varmasti tuttuja rokotus-, hammashoito- ja anestesiaohjeistukset. Lisäksi viranomaiset käyvät säännöllistä keskustelua asiantuntijoiden kesken. Näissä yksittäisten virkamiesten yhteydet voivat nousta erityiseen rooliin. Henkilöiden vaihtuessa on tärkeää varmistaa, että myös viranomaisten rakenteet mahdollistavat kansainvälisen yhteistyön. Esimerkiksi eläintautitilanteissa nopea tiedon välitys eri maiden välillä edellyttää hyviä yhteyksiä. 

Suomen Eläinlääkäriliitto on aktiivinen toimija eurooppalaisessa eläinlääkärikentässä ja mukana FVE:n työssä. FVE edustaa eläinlääkärijärjestöjä 38 eurooppalaisesta maasta ja kaikilla sektoreilla työskenteleviä eläinlääkäreitä. FVE:n viiden vuosikymmenen työ näkyy tänään sen roolissa EU:n suuntaan. FVE on noussut keskeiseksi sidosryhmäksi eläinten hyvinvointiin ja yhteiseen terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tällä hetkellä keskeisiä aiheita ovat erityisesti eläin- ja elintarvikevienti, eläinten kuljetus sekä kissojen ja koirien hyvinvointi. Näillä on laajaa vaikutusta niin eläinlääkärien tehtäviin kuin eläinten omistajiin.  

Yhteistyö ei synny itsestään. Se vaatii aikaa, resursseja ja pitkäjänteisyyttä eikä aina ole näkyvintä tai nopeimmin tuloksia tuottavaa. Silti sitä ei saa unohtaa tai keskeyttää. Asetetut tavoitteet saavutetaan harvoin hetkessä, mutta sinnikkäällä työllä niihin ja haluttuihin tuloksiin päästään lopulta. Työllä luodaan parempaa tulevaisuutta, vaikka se vaatisi useiden vuosien, jopa kymmenien vuosien, panostusta.  

Tuloksekkaan yhteistyön jatkuminen ei ole itsestäänselvyys, vaan siihen tarvitaan työpanosta myös Suomesta. Juuri tässä piilee yksi tämän hetken haasteista. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin 1990-luvulla kansainvälisiin tehtäviin lähti vuosikursseittain eläinlääkäreitä. Heidän jälkeensä virta kansainvälisiin tehtäviin on kuitenkin hiljentynyt ja joissain tapauksissa jopa tyrehtynyt. Suomalaisen näkemyksen ja koeteltujen toimintamallien tuominen kehityksen alkuvaiheessa – ei vasta luonnoksia kommentoidessa – on tärkeää. Eläinlääkärien koulutuksella ja suomalaisilla käytännönläheisillä toimintamalleilla on yhä paljon annettavaa kansainvälisessä keskustelussa.  

Ensi vuonna kansainvälinen yhteistyö tuodaan konkreettisesti Suomeen, kun Suomen Eläinlääkäriliitolla on kunnia järjestää vuoden 2026 FVE:n kesäkokous Rovaniemellä. Tämä antaa mahdollisuuden näyttää, mitä pitkät välimatkat tarkoittavat ja miten niihin olemme sopeutuneet.  

Yhteistyörikasta syksyä.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2025.

Mikko Turku

Kirjoittaja on Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja.