Eläinlääketiede lisää aloituspaikkoja ja yhteiskunnan muutoskestävyyttä

Yliopiston ja tiedekunnan perustehtäviin luetaan tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Tuntuu siltä, että jokaiseen perustehtäväämme kohdistuu isoja muutospaineita. Tutkimuksessa olemme pyrkineet vastaamaan muutospaineisiin korostamalla yhteyttämme muihin aloihin. Yhteiseen terveyteen liittyvät tutkimusnostot ja tutkimuksen profilointiponnistelut viimeisen vuosikymmenen aikana ovatkin tuoneet tulosta, ja monitieteisyyttä kuvaavat indikaattorit osoittavat, että eläinlääketieteellinen tiedekunta on tällä hetkellä Helsingin yliopiston (HY) monitieteisin tiedekunta. 

Opetuksessa olemme ison muutoksen äärellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjauksessa käytännössä kaikki HY:n tiedekunnat päättivät yhdessä lisätä sisäänottoaan useilla kymmenillä prosenteilla parantaakseen Helsingin yliopiston tulevaisuudennäkymiä. Taustalla vaikuttaa yliopistojen ansaintalogiikka; yliopistot saavat julkista rahoitusta loppuun saatetuista tutkinnoista, ja muut yliopistot ovat kasvattaneet sisäänottoaan tuntuvasti jo aiemmin. Vain eläinlääketieteellinen ja lääketieteellinen tiedekunta saivat OKM:ltä lisäresursseja opiskelijamäärän nostoon. Muut HY:n yhdeksän tiedekuntaa päätyivät tekemään suunnilleen samanlaisen lisäyksen aloituspaikkoihin käytännössä ilman lisäresursseja. 

Arvion eläinlääketieteen aloituspaikkamäärästä teki OKM:n ja maa- ja metsätalousministeriön yhdessä asettama laaja työryhmä talvella 2022–2023. Työryhmä julkaisi raporttinsa OKM:n sivuilla maaliskuussa 2023. Työryhmä esitti 30 prosentin lisäystä aloituspaikkoihin perustaen arvionsa tulevien vuosien pahenevaan eläinlääkäripulaan ja kasvavaan rekrytointitarpeeseen. Lisäksi tiedekunnalle esitettiin aloituspaikkojen nostoon tarvittavia lisäresursseja, joista OKM teki tiedekunnan esityksestä myönteisen päätöksen kesäkuussa 2024. 

Aloituspaikkojen nosto 90 paikkaan toteutetaan syksyllä 2026, ja opetussuunnitelman uudistustyö on käynnissä. Tavoitteenamme on varmistaa opetuksen korkea laatu. Erityistä huomiota kiinnitämme työelämävalmiuksien kehittymiseen ja pyrimme tarjoamaan uusia mahdollisuuksia työelämäharjoitteluihin opintojen aikana. Kehittämällä ja hyödyntämällä digitaalisia oppimisympäristöjä tarkoituksenmukaisesti voimme suunnata opetusresursseja eläinlääkärin ammatissa välttämättömien käytännön taitojen opettamiseen. Tätä tavoitetta tukee myös uudistuva taitopaja, jossa kädentaitoja harjoitellaan erilaisten simulaatiomallien avulla. Lisäksi tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia opiskelijoiden oppimisprosessin tukemiseen ja opettajien työtaakan keventämiseen, ja sen hyödyntäminen on tärkeä osa tulevaisuuden opetusta.  

Alkuvaiheessa muutos vaatii paljon työtä, ja tässä prosessissa tiedekunnan kokeneet ja pedagogisesti pitkälle kouluttautuneet opettajat ovat avainroolissa. Pyrimme parantamaan ja tukemaan opettajien välistä yhteistyötä sekä hyvien käytänteiden jakamista, jotta voimme yhdessä luoda uusia tapoja opettaa sekä tarjota opiskelijoille laadukkaan oppimiskokemuksen myös tulevaisuudessa.  

Samalla panostamme kansainvälistymiseen oppimisympäristössämme, sillä uskomme sen tukevan sekä opetusta että tutkimusta ja vahvistavan yhteyttä niiden välillä. Käytännössä tämä näkyy lähitulevaisuudessa vireillä olevan, tiedekunnan koordinoiman uuden kansainvälisen One Health -maisteriohjelman toiminnan hedelmissä. Lisäksi olemme aktiivisesti mukana UNA Europan One Health -fokusalueen toiminnassa. Uskomme, että kansainvälistymisen eteen tehty työ auttaa meitä ammattikuntana ja korostaa rooliamme yhteiskunnan muutoskestävyyden lisääjänä. 

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 2/2025.

Olli Peltoniemi ja Riikka Keto-Timonen

Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston dekaani ja opetuksesta ja digitaalisesta oppimisympäristöstä vastaava varadekaani.