Märehtijöiden luomisen syyn tutkimukset maksuttomia OH4Surveillance-hankkeen aikana

Vuosina 2024–2026 toteutettava hanke pyrkii kehittämään uusien ja uudelleen ilmestyvien, maarajat ylittävien zoonoottisten patogeenien seurantajärjestelmää ja aikaista havaitsemista eläimissä ja ympäristössä kansanterveyden turvaamiseksi.

Hanketta koordinoi Statens Serum Institut (SSI) Tanskasta ja hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kanssa. Ruokaviraston lisäksi hankkeessa on Suomesta mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Yhtenä hankkeen mallipatogeenina Suomen osalta on Q-kuumetta aiheuttava Coxiella burnetii -bakteeri, jota tutkitaan märehtijöiden (nauta, lammas ja vuohi) abortoituneista sikiöistä ja täysiaikaisista, kuolleena syntyneistä eläimistä.

Q-kuume hankkeen mallitautina

Hankkeessa tutkittava Q-kuume on zoonoosi, ja sitä voi esiintyä kaikissa eläimissä, mutta tartuntaa tavataan pääasiassa märehtijöissä. Tartunnan saaneet eläimet ovat usein oireettomia, mutta tauti voi aiheuttaa märehtijöille myös luomisia, heikkoja vastasyntyneitä tai hedelmällisyyshäiriöitä. Bakteeri leviää ympäristöön eläinten maidon, virtsan ja ulosteiden kautta, mutta etenkin poikimisen ja luomisten yhteydessä bakteeria erittyy runsaasti synnytysjätöksiin. Kuivuneet eritteet pölyävät ilmaan aerosoliksi ja voivat levitä tuulen mukana. Bakteerin itiömuoto on kestävä ja se voi säilyä ympäristössä vuosia.

Ihminen saa tartunnan yleisimmin aerosoleina hengitysilman mukana. Suurin osa tartunnan saaneista ihmisistä eivät kehitä oireita, mutta osalle Q-kuume aiheuttaa korkean kuumeen sekä muita oireita, kuten päänsärkyä ja lihaskipuja. Myös keuhkokuume tai maksatulehdus voivat olla seurausta Q-kuumeesta. Pienellä osalla tauti voi kroonistua ja aiheuttaa muun muassa vakavan sydänläppätulehduksen. Kroonistunut, hoitamaton tauti voi myös uusiutua vuosien jälkeen. Tartunta voi aiheuttaa keskenmenon tai sikiön kehityshäiriöitä raskaana oleville naisille.

Q-kuumetta esiintyy maailmanlaajuisesti Uutta-Seelantia lukuun ottamatta. Q-kuumeen esiintymistä on seurattu Suomessa märehtijöillä. Viimeisimmän selvityksen mukaan vuonna 2018 vasta-aineita todettiin hieman yli yhdellä prosentilla tutkituista lypsy- ja emolehmätiloista, sekä noin yhdellä prosentilla tutkituista lammaskatraista. Vuohista vasta-aineita ei todettu. Suomessa ei toistaiseksi ole todettu kliinistä Q-kuumetautia eläimillä, eikä yhtäkään kotoperäistä tartuntaa ihmisillä. Q-kuume on yleisempi Keski- ja Etelä-Euroopassa, ja aiheuttanut myös laajoja epidemioita, kuten Alankomaissa vuosina 2007 ja 2008.

Luomisnäytteitä märehtijöistä maksuttomaan luomisen syyn selvitykseen

Eläinten omistajat voivat lähettää näytteitä maksuttomaan luomisen syyn selvitykseen hankkeen aikana. Luomisen syyn selvityksen tulokset raportoidaan omistajille normaalisti. Omistajat voivat toimittaa itse tai lähettää sikiönäytteitä Ruokaviraston laboratorioihin Helsinkiin, Kuopioon, Ouluun ja Seinäjoelle. Ruokavirasto maksaa näytteiden lähetyksen Postin Express-paketilla (maksimissaan 25 kiloa painavat paketit) lähimpään toimipaikkaan.

Tarkemmat näytteiden lähetysohjeet löytyvät hankkeen sivuilta, jonne pääset QR-koodin kautta.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2024.

Paula Kurittu

Kirjoittaja on erikoistutkija Paula Kurittu Ruokaviraston eläinterveystutkimusyksiköstä.