Politiikkasuositus: Kalojen hyvinvoinnin parantamisen neljä suositusta 

Kalat ovat tuntevia eläimiä, joilla on lajityypillisiä tarpeita, joita lainsäädäntö ja käytännön ohjeistukset eivät riittävästi huomioi.  

Kalojen hyvinvointi vaatii yhtä huolellista arviointia ja suojelua kuin muiden tuotantoeläinten. Uusi politiikkasuositus tarjoaa käytännöllisiä toimenpiteitä kalojen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja tavoittelee kalojen aseman nostamista tasavertaiseksi muiden tuotantoeläinten rinnalle. 

Politiikkasuositusten tausta 

Kotimaisen kalan edistämisohjelma pyrkii lisäämään kestävää ja vastuullista kalan tuotantoa, jossa kalojen hyvinvoinnilla on keskeinen osa. Tähän liittyen käynnistettiin vuonna 2023 hanke, jossa selvitettiin kalojen hyvinvointiin liittyviä suosituksia, lainsäädäntöä ja kalojen hyvinvoinnin tilannetta Suomessa.  

Hanke toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Ruokaviraston kanssa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Hankkeessa tunnistettiin 13 keskeistä kehityskohdetta kasvatetun ja kalastetun kalan hyvinvoinnin parantamiseksi Suomessa. Neljä nostettiin politiikkasuositukseksi päätöksenteon tueksi. Suositukset perustuvat asiantuntijayhteistyöhön ja ajankohtaiseen tutkimustietoon. 

Neljä suositusta kalojen hyvinvoinnin parantamiseksi 

1. Mitataan kalojen hyvinvointia ja kehitetään lainsäädäntöä 

Kasvatettujen kalojen hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää luotettavia, kalalajikohtaisia hyvinvoinnin arviointimenetelmiä. Näiden tulee kattaa sekä perustarpeet että laajemmat hyvinvoinnin osa-alueet, ja niiden on oltava tieteellisesti validoituja ja käytäntöön sovellettavia. Lainsäädännön kehittämisessä on suositeltavaa aloittaa kirjolohesta (Oncorhynchus mykiss), joka on Suomessa yleisin kasvatettu kalalaji.   

2. Ehkäistään tehokkaasti kalatauteja 

Kasvatettujen kalojen hyvinvointi ja terveys kuuluvat yhteen. Tautien ehkäisy edellyttää terveydenhuollon ja hoitomenetelmien jatkuvaa kehittämistä, vahvistettua bioturvaa sekä jalostuksen hyödyntämistä tautikestävyyden parantamiseksi. On tärkeää lisätä osaamista koko toimialalla, erityisesti kalankasvattajien ja eläinlääkärien keskuudessa, tautien ehkäisyn tehostamiseksi ja kestävän kalantuotannon turvaamiseksi. 

3. Virikkeellistetään kalojen kasvatusympäristöjä 

Kasvatusympäristön virikkeellistäminen tukee lajityypillistä käyttäytymistä ja vähentää kroonista stressiä, mikä parantaa kalojen hyvinvointia ja tautikestävyyttä. Tutkimus ja pilotointi ovat tarpeen, jotta virikekasvatuksen soveltuvuutta voidaan kehittää erityisesti kirjolohen tuotannossa käytännönläheisesti ja tuotantotehokkuutta heikentämättä. 

4. Kehitetään kalojen käsittely- ja tainnutusmenetelmiä 

Kalojen käsittely ja teurastus vaikuttavat merkittävästi hyvinvointiin. Hyvinvointi voidaan varmistaa standardoiduilla tainnutus- ja lopetusmenetelmillä, systemaattisella seurannalla ja käytännönläheisillä ohjeilla. Sekä kasvatetulle että kalastetulle kalalle tarvitaan tutkimusperustaisia, menetelmäkohtaisia käsittelysuosituksia, jotka kehitetään yhteistyössä tuottajien ja tutkimustahojen kanssa. 

Kohti parempaa kalojen hyvinvointia 

Kalan kasvatus on intensiivinen tuotantomuoto, jossa kalat altistuvat usein pitkäkestoiselle stressille,  joka vaarantaa niiden fysiologisen tasapainon ja hyvinvoinnin. Tutkimustietoa hyvinvoinnin parantamisen keinoista kertyy jatkuvasti lisää tarjoten vahvan perustan monialaiselle yhteistyölle.  

 Juuri valmistunut politiikkasuositus tähtää viiden hyvinvoinnin osa-alueen turvaamiseen ja parantamiseen. Näistä osa-alueista on myös laadittu viereiseltä sivulta löytyvä visuaalinen hahmotelma, joka kokoaa yhteen keskeiset kalojen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Politiikkasuosituksen käytännön toteutus edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät tutkimus, sovellettavuus tuotanto-olosuhteisiin sekä alan toimijoiden sitoutuminen.  

Politiikkasuositus on saatavilla verkossa,

Kuva alussa: Politiikkasuosituksilla edistetään kalojen hyvinvointia yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Eläinten hyvinvointikeskuksen ja Ruokaviraston kanssa. Kuva: Kalojen hyvinvoinnin parantamisen neljä suositusta -dokumentti.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 5/2025.

Jenni Westerback

Kirjoittaja on tutkija, ELL, joka työskentelee eläinterveystutkimuksen yksikössä.