Sikaruusua lintuinfluenssan differentiaalidiagnoosina fasaaneilla
Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan (HPAI) tyyppiä H5N8 tai H5N1 on Suomessa tänä vuonna todettu 4. lokakuuta mennessä neljä eri kertaa fasaaneista alueilta, jonne niitä oli vapautettu tarhasta.
Myös yhdestä vielä tarhassa olleesta fasaaniparvesta on todettu korkeapatogeeninen lintuinfluenssa. Kolmesta lintuinfluenssan varalta tutkitusta fasaaniparvesta todettiin lintuinfluenssaviruksen sijaan bakteriologisessa jatkotutkimuksessa äkillisen korkean kuolleisuuden aiheuttajaksi sikaruusu. Sikaruusu onkin yleisin äkillisen kuoleman syy tarhatuilla riista- ja vesilinnuilla.
Sikaruusubakteeri Erysipelothrix rhusiopathiae on ympäristöbakteeri, joka säilyy pitkään vedessä, emäksisessä maaperässä ja orgaanisessa materiaalissa, kuten esimerkiksi pehkussa. Tartunta saadaan yleensä bakteerilla kontaminoituneesta ympäristöstä suun kautta, mutta myös ihovaurio on mahdollinen tartuntareitti.
Fasaaneille ominainen kannibalismi voi levittää edelleen tartuntaa. Ulkoisesti lintuinfluenssan aiheuttamaa kuolemaa ei pysty erottamaan sikaruusun aiheuttamasta. Luotettavaan diagnoosiin pääsee virologisin ja bakteriologisin tutkimuksin elinnäytteistä.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 7/2021.
Kirsti Pelkola ja Vivi Deckwirth
Kirjoittajina ovat erikoistutkijat Kirsti Pelkola ja Vivi Deckwirth.
Luonnonvarakeskus ja Ruokavirasto selvittävät yhdessä riistaruokintapaikkojen tautiriskejä
Kuka pitää eläinlääkärien puolta?