Suomi vihdoin vapaa kalojen IHN-taudista! 

Kyseessä on  rhabdoviruksen aiheuttama kalatauti, joka EU-lainsäädännön mukaan luokitellaan C-luokan eläintaudiksi Suomessa, ja sen esiintymistä seurataan kalanviljelylaitoksilla säännöllisesti tehtävien kunnaneläinlääkärin tarkastuskäyntien ja näytteenottojen avulla. 

IHN-tauti on lohikalojen tauti, mutta se voi tarttua myös muihin kalalajeihin, esimerkiksi haukeen. Kuten muutkaan kalojen virustaudit, IHN-tauti ei tartu ihmiseen tai muihin tasalämpöisiin eläimiin. Kalojen virustaudeille tyypillisesti oireita havaitaan useimmiten veden lämpötilojen ollessa 10–15 °C. Tyypilliset oireet IHN-tartunnan saaneilla kaloilla ovat tumma väritys ja epänormaali uintitapa, kuten spiraalimaiset tai syöksähtelevät uintiliikkeet. 

Kaloilla esiintyy lisäksi petekkiaalisia verenpurkaumia vatsaontelon rasvassa, uimarakossa ja luurankolihaksessa sekä anemiaa ja askitesnestettä ruumiinontelossa. Suurinta kuolleisuutta todetaan alle kahden kuukauden ikäisillä kaloilla. Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä. 

IHN-tautia esiintyy laajasti: Pohjois- ja Väli-Amerikassa, Aasiassa, useissa Euroopan maissa sekä Venäjällä. Suomalaisilla kalankasvatuslaitoksilla on todettu kolme IHN-epidemiaa. Ensimmäisen kerran tautia todettiin talvella 2017–2018, jolloin tartunta todettiin rutiiniseurannassa Iissä sijaitsevan merialueen kalanviljelylaitoksen kirjolohissa. Tartunnan levinneisyyden ja alkuperän selvitystyössä virusta löytyi yhteensä kuudesta pitopaikasta. Tartunnan alkuperää ei kuitenkaan saatu selville. 

Viimeinen IHN-taudin rajoitusvyöhyke Eckerön alueella kumottiin 4. syyskuuta.

Toisen kerran tautia todettiin Suomessa vuonna 2021 viidessä Ahvenanmaalla sijaitsevassa kalojen pitopaikassa. Tartunta oli peräisin tanskalaisilta kalanviljelylaitoksilta, joista kaloja toimitettiin jatkokasvatettavaksi Ahvenanmaalle kevään 2021 aikana. Kolmas IHN-epidemia todettiin kesällä 2022 myös Ahvenanmaalla, jolloin tautia todettiin Eckerössä sijaitsevan kiertovesilaitoksen kirjolohista. Virus oli samaa tyyppiä kuin vuonna 2021 Ahvenanmaalta löydetty virus ja Tanskan epidemiassa esiintyvä virus. Eckerön tartunnan alkuperä ei kuitenkaan selvinnyt. 

Kaikki kolme epidemiaa johtivat kattaviin taudinhävitystoimiin: tartuntapitopaikkojen kalat teurastettiin tai lopetettiin ja tilat, kalusto ja välineistö pestiin ja desinfioitiin viruksen hävittämiseksi. Saneerauksen jälkeen tartuntapitopaikkoja pidettiin tyhjillään kaloista ja alueiden kaloja tutkittiin tehostetusti taudin hävittämistoimien onnistumisen varmistamiseksi. 

Viimeinen IHN-taudin rajoitusvyöhyke Ahvenanmaan Eckerön alueella kumottiin 4. syyskuuta, ja Suomi on nyt virallisesti vapaa kaikista vakavista lohikalojen virustaudeista, jotka luetellaan Euroopan unionin eläinterveyssäännöstössä ja Maailman eläintautijärjestö WOAH:n vesieläintautikoodissa.   

Kuva alussa: IHN-taudin aiheuttamia voimakkaita verenvuotoja luurankolihaksessa. Kuva: Anna Maria Eriksson-Kallio.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Eläinlääkärilehdessä 8/2025.

Anna Maria Eriksson-Kallio ja Tuija Kantala

Kirjoittajat työskentelevät erikoistutkijoina Ruokaviraston eläinterveystutkimuksen yksikössä.