Porsaiden kastraatiokielto uudelleenarviointiin – Eläinlääkäriliitto vaatii lainsäädännön tavoitteiden kunnioittamista
Porsaiden kastraatiokielto uudelleenarviointiin – Eläinlääkäriliitto vaatii lainsäädännön tavoitteiden kunnioittamista
Helsingin Sanomat ja YLE uutisoivat viikonlopun aikana maa- ja metsätalousministeriön käynnistäneen valmistelun, jonka tavoitteena on arvioida uudelleen aikaisemmin jo käsiteltyä ja voimassa olevaan lakiin siirtymäajalla kirjattua porsaan kirurgisen kastraation kieltoa. Eläinlääkäriliitto pitää asian avaamista ja harkinnassa olevaa muutosta takaiskuna eläinten hyvinvoinnille. Liiton näkemyksen mukaan nyt on aika valmistautua muutokseen – ei peruuttaa sitä.
Vuoden 2023 alussa voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista tuo kastraatiokiellon voimaan siirtymäajan päättyessä 1. tammikuuta 2035. Siirtymäaikana kastraatio on edelleen sallittua, mutta se on tehtävä kivunlievitystä ja paikallispuudutusta käyttäen. Eläinlääkäriliitto on jo aiemmin lausunnossaan korostanut, että pelkkä tulehduskipulääke ei riitä kirurgisen toimenpiteen yhteydessä. Kivunlievityksen tulee olla asianmukaista kaikilla eläinlajeilla.
Eläinlääkäriliitto on pettynyt siihen, miten eläinten hyvinvointilain toimeenpano on edennyt. Laki on ollut voimassa jo yli vuoden, mutta yhtään eläinlajikohtaista asetusta ei ole vielä annettu. Nämä asetukset ovat välttämättömiä, jotta lain yleiset periaatteet toteutuvat myös käytännössä. On huolestuttavaa, että keskustelua käydään jo lain heikentämisestä – ennen kuin sen tavoitteita on edes ehditty toteuttaa.
Kastraatio on kivulias ja stressaava toimenpide
Kirurginen kastraatio aiheuttaa voimakasta kipua, joka jatkuu useita päiviä toimenpiteen jälkeen.
Vaikka toimenpiteessä käytetään kivunlievitystä ja paikallispuudutusta – joista jälkimmäinen tulee pakolliseksi vasta vuonna 2027 – on kastraatio porsaille erittäin kivulias ja stressaava kokemus. Kivunlievityksen ja puudutuksen tavoitteena on lievittää tätä kärsimystä, mutta ne eivät poista sitä kokonaan. Juuri siksi toimenpiteen tarpeellisuutta ja vaihtoehtoja on arvioitava eläimen näkökulmasta – ei vain tuotannon tai viennin vaatimuksista käsin.
Vientihuolia, ei hyvinvointisyitä
Päätös arvioida kastraatiokieltoa uudelleen nojaa pitkälti viennin huoliin. Erityisesti siihen, ettei täyskarjujen tai immunokastroitujen karjujen lihaa voisi viedä kaikkiin vientimaihin. Heinosen (2021) selvityksen mukaan täyskarjujen lihaa viedään jo useista Euroopan maista, kuten Espanjasta ja Alankomaista. Immunokastroitujen sikojen lihalla vastaavaa vientiä selvityksen maissa ei ole ollut.
Immunokastraatio on ei-kirurginen, lääkinnällinen menetelmä, joka vaatii pistoksia ja tarkkaa ajoitusta. Toimenpide ei ole täysin aukoton ja yksittäinen teuraseläin saattaa silti haista karjulle.
Kyse ei ole elintarviketurvallisuudesta, vaan aistinvaraisesta laadusta. Karjun haju ei ole terveydelle haitallinen, mutta voi olla kuluttajalle epämiellyttävä. Haju ei kehity kaikille täyskarjuille, eikä sen esiintyminen ole ennustettavissa yksilötasolla. Hajua on mahdollista tunnistaa teurastamoissa, ja tällainen liha voidaan ohjata pois kuluttajamarkkinoilta. Näin karjun hajun riskiä voidaan hallita ilman kirurgista kastraatiota. On aiheellista kyseenalaistaa väite, ettei vienti olisi mahdollista ilman kastraatiota.
Tarvitaan asetuksia, ei askelia taaksepäin
Eläinlääkäriliiton mukaan nyt on tärkeää jatkaa valmistelua asetustasolla, jotta siirtymäaikana tuottajilla, eläinlääkäreillä ja valvontaviranomaisilla on selkeä ohjeistus. Ministeriö on jo rahoittanut tutkimusta, joka liittyi puudutukseen ja kivunlievitykseen. Vastaavasti myös kastraatiokieltoon voitaisiin tutkimuksilla valmistautua kastraatiosta luopumiseen. Tuottajien näkökulmasta kastraatiokiellon täytäntöönpanossa tarvitaan selkeyttä. Epävarmuus heikentää luottamusta viranomaisiin ja päätöksentekoon.
Eläinten hyvinvointia ei pidä alistaa vientipaineille
Eläinlääkäriliitto muistuttaa, että eläinten hyvinvointilain tavoitteena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla ja edistää niiden hyvinvointia. Tämä tavoite ei toteudu, jos lainsäädäntöä muutetaan taloudellisten paineiden vuoksi ennen kuin uusi toimintamalli on ehditty edes ottaa käyttöön.
Lisätietoa aiheesta ja aiempia kannanottoja:
– Eläinlääkäriliiton lausunto eläinten hyvinvointilaista (2022)
– Eläinlääkäriliitto on pettynyt viime hetken muutoksista eläinten hyvinvointilakiin (2023)