Töissä yrittäjänä

Toisen omistamalla klinikalla itsenäisenä ammatinharjoittajana työskentelevä eläinlääkäri ei ole työsuhteessa eläinlääkäriasemaan. Ammatinharjoittajan ja klinikan välillä kannattaa tehdä selkeä kirjallinen sopimus kummankin osapuolen velvoitteista ja heidän välisestä riskinjaosta.

Jaana Paanetoja (OTT, työ- ja sosiaalioikeuden dosentti) kirjoitti aiheesta Eläinlääkärilehdessä 4/2024. Voit lukea jutun tästä.

Väliaikaisilla praktiikkaoikeuksilla ei voi toimia eläinlääkäriyrittäjänä, edes ammatinharjoittajana. Yrittäjänä tai ammatinharjoittajana on sallittua toimia vasta valmistumisen jälkeen. Ennen valmistumistaan kandi saa tehdä eläinlääkärin tehtäviä vain palkansaajana, vain väliaikaisesti ja laillistetun eläinlääkärin sijaisena. Tätä on perusteltu sillä, että työnantajan opastus ja valvonta ovat opiskelijalle erityisen tarpeellisia.

Kunnan praktikkoeläinlääkärinä kandi ei y-tunnuksesta huolimatta toimi itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kunnaneläinlääkäri on kunnan viranhaltija, joten eläinlääketieteen opiskelija voi väliaikaisilla praktiikkaoikeuksilla toimia kunnaneläinlääkärin sijaisena. Muualla opiskelija ei voi ennen valmistumista tehdä eläinlääkärin töitä y-tunnuksella. Eläinlääkärinä toimiminen on praktiikkaoikeudet saaneilla opiskelijoilla sidottu siihen, että hän toimii palkansaajana, eikä yrittäjänä. 

Kunnaneläinlääkärin sijaiseksi ryhtyessä suosittelemme pyytämään kirjallisen virkamääräyksen ennen työn aloittamista. Lisää tietoa väliaikaisista praktiikkaoikeuksista saat Ruokavirastosta ja jäsenenä voit aina olla yhteydessä lakineuvontaamme.

Yrittäjän on syytä perehtyä verotuksen eri muotoihin ryhtyessään yrittäjäksi. Palkansaajasta poiketen esimerkiksi arvonlisä- ja ennakkoverot ovat ajankohtaisia suurimmalle osalle yrittäjiä.

Arvonlisävero

Arvonlisäverotus tulee eläinlääkäriyrittäjällä nopeasti ajankohtaiseksi. Arvonlisävelvollisuus alkaa liikevaihdon ylittäessä 15 000 € / 12 kk.

Arvonlisäverovelvollisuus tuo mukanaan myös arvonlisäverollisen liiketoiminnan ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysoikeuden. Siksi arvonlisäverovelvolliseksi kannattaa pääsääntöisesti ilmoittautua heti toiminnan alkaessa.

Arvonlisävero ilmoitetaan verottajalle joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai kerran vuodessa. Verokauden pituus riippuu toiminnan laajuudesta sekä yrittäjän omasta toiveesta. Kuukautta pitempään ilmoitussykliin tulee hakeutua erikseen.

Arvonlisäverokantoja on Suomessa useita. Yleinen verokanta on tällä hetkellä 24 %, mutta nousemassa pian. Yleiseen verokantaan sisältyvät kaikki tavarat ja palvelut, joita ei erikseen ole määritelty alempien verokantojen piiriin tai arvonlisäverosta vapaaksi.

Esimerkkejä eläinlääkärin työssä esiintyvistä verokannoista:

• Yleinen verokanta 24 %: eläinlääkäripalvelut
• Alennettu verokanta 14 %: elintarvikkeet ja rehut
• Alennettu verokanta 10 %: lääkkeet

Eläinlääkäriliitto on julkaissut päivitetyn vero-oppaan, jonka löydät jäsentunnuksillasi täältä.

Laskun merkinnät

Eläinlääkäripalveluiden laskussa on oltava seuraavat merkinnät:

• laskun antamispäivä
• myyjän nimi ja y-tunnus
• myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji
• suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain
• muutoslaskujen osalta viittaus alkuperäiseen laskuun sekä ne tiedot, joita laskulla muutetaan.

Jos laskun loppusumma on yli 400 euroa, laskuun on lisäksi merkittävä:

• laskun numero
• myyjän osoite
• ostajan nimi ja osoite
• tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä
• veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa
• verokanta ja suoritettavan veron määrä.

Ammatinharjoittajan matkakulut

Ajoneuvokulut

Mikäli ajoneuvolla ajetaan yli 50 % työajoa, sen katsotaan kuuluvan elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen. Silloin kirjanpitoon voidaan kirjata kaikki ajoneuvon kulut, poistot mukaan lukien, kuhan yksityisajojen osuus oikaistaan verotuksessa pois kuluista.

Jos yksityisajoa on yli 50 % ajoista, auton katsotaan kuuluvan yksityisomaisuuteen. Silloin kuluja ei tulisi käsitellä kirjanpidossa, vaan tehdä ajoneuvokulujen vähennys kilometrikorvauksina. Jos yksityis- ja työajoa on kutakuinkin saman verran ja osuudet vaihtelevat hiukan vuosittain, autoa ei tarvitse siirrellä edestakaisin kirjanpitoon ja sieltä pois. Kulut voi käsitellä kirjanpidossa, ja mikäli työajo jää alle 50 %:n, kirjanpidossa turhaan vähennetyt kulut voi oikaista verotuksessa ja tehdä ajoneuvokulujen vähennyksen kilometrikorvauksena. Sähköinen veroilmoitus Omaverossa ohjaa ajoneuvokulujen verotuksen kannalta oikeaan lopputulokseen, vaikka kirjanpidossa tulisikin vähennettyä yksityistalouteen kuuluvan auton ajoneuvokuluja.

Ajopäiväkirjan pitäminen on tärkeää molemmissa tapauksissa. Sen avulla voidaan joko osoittaa, että ajoneuvo kuuluu elinkeinotoiminnan piiriin, tai esittää perusteet vähennyksille yksityisomaisuuteen kuuluvalla ajoneuvolla ajetuista matkoista.

Päivärahat

Kilometrikorvausten lisäksi ammatinharjoittaja voi tehdä niin sanotun päivärahavähennyksen, eli vähennyksen lisääntyneistä elinkustannuksista. Vähennyksen voi tehdä joko kustannuskorvauspäätöksen eli päivärahan mukaisena tai todellisten kustannusten mukaan. Matkapäivät voi kirjata samaan dokumenttiin ajopäiväkirjan kanssa, jolloin molemmat vähennysperusteet löytyvät samasta paikasta. Matkapäivät eritellään 6-10 tunnin päiviin (osapäiväraha) ja yli 10 tunnin matkapäiviin (kokopäiväraha).

Eläinlääkärin työssä käytettävä auto on verovapaa, jos se täyttää vaaditut ehdot. Eläinlääkintäauto on autoverovapaa ajoneuvo, jonka autoverovapaus kuoleutuu neljässä vuodessa.

Lue lisää eläinlääkintäautosta