Kunnaneläinlääkäri

Viranhaltijan tehtäväkohtaisesta palkasta sovittaessa palkan määräytymisperusteena on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti tehtävien vaativuus (Lääkärisopimus, liite 5, 1 §).

Työn vaativuuteen ja määrään vaikuttavina tekijöinä otetaan kunnaneläinlääkärien kohdalla huomioon mm. seuraavia tekijöitä:

• väestöpohja työn ulottuessa useamman kunnan alueelle ja kuntien välinen yhteistyö muutoinkin, jolloin esim. isompia alueita muodostettaessa erikoistumista edellyttäviä tehtäviä voidaan keskittää jollekin tai joillekin viranhaltijoille
• alueen elinkeinorakenne (kuten valvottavien teollisuus- ja muiden laitosten määrä, koko ja luonne), rajaan tai satamaan liittyvät erityistehtävät
• ympäristönsuojelun tehtävien ja ympäristölupa-asioiden määrä ja laatu sekä ulkopuolelle myytävien palvelujen luonne ja määrä
• eläinlääkärillä mahdollisesti oleva erityispätevyys, jota voidaan hyödyntää virkatehtävissä.

Eläinlääkäriliiton hallitus on 28.1.2011 vahvistanut ohjeen hygieenikkoeläinlääkärin työn vaativuuden arvioinnin helpottamiseksi. Ohjeistukseen kuuluvat vaativuuden arviointi -lomake ja työn vaativuusluokkien määrittely.

• Katso materiaalit arviointiin liittyen

Kunnaneläinlääkäri ei ole velvollinen ottamaan yrittäjien eläkevakuutusta (YEL-vakuutus), koska hän on palkansaaja, ei yrittäjä. Kunta maksaa eläkemaksut sekä kunnan maksaman palkan osalta että eläinlääkärin asiakkailta perimistä toimenpidepalkkioista (julkisten alojen eläkelain 85 § 5 mom.). Kunnaneläinlääkäri on palkansaaja myös sairausvakuutus- ja työttömyysturvalainsäädännön näkökulmasta.

Kunnat ovat eläinlääkintähuoltolain mukaan velvollisia järjestämään alueellaan peruseläinlääkärinpalvelut ja kiireellisen eläinlääkäriavun. Näiden palveluiden tarjoaminen kuuluu kunnan praktikkoeläinlääkärin virantoimitusvelvollisuuteen. Harjoittaessaan eläinlääkärinpraktiikkaa kunnaneläinlääkäri suorittaa siis virkatehtäviään. Kun kyse on kunnan lakisääteisen palvelun tuottamisesta, ei kyse ole markkinaehtoisesta toiminnasta.

Eläinlääkäri ei lähtökohtaisesti voi vapaasti valita asiakaskuntaansa ja pääsääntöisesti palvelua tarjotaan vain kunnan tai kuntayhtymän alueen asukkaille, ellei kyse ole esimerkiksi kiireellisestä eläinlääkärinavusta. Lisäksi kunnaneläinlääkäri ei edellä kerrotuin tavoin saa vapaasti päättää asiakasmaksujen määrää vaan enimmäismäärät on sitovasti ilmoitettu virkaehtosopimuksen kunnallisessa eläinlääkäritaksassa.

Kelan etuuksia hakevan kuntapraktikon poikkeuksellinen tulorakenne aiheuttaa ajoittain laskuvirheitä tai epäselvyyttä Kelan virkailijoille praktiikkatulon osalta. Tämä koskee muun muassa perhevapaisiin ja sairauspoissaoloihin liittyviä tilanteita.

Kunnaneläinlääkärien lepoaikoja ja päivystystä koskevat määräykset ovat Lääkärisopimuksen liitteessä 5. Liitteessä määrätään viikkolevosta, päivystysvapaista, päivystyskorvausten vähimmäismääristä sekä päivystysten alkamis- ja loppumisajankohdista. 

Viikkolepo

Lääkärisopimuksen mukaan eläinlääkärin on saatava kerran kalenteriviikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika, joka on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Tämä viikkolepo voidaan myös järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana. Yhtäjaksoisen vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia viikossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos viikkolepo jonakin viikkona on 24 tuntia, niin seuraavalla viikolla sen tulee olla 46 tuntia, jotta 14 vuorokauden aikana päästään 35 tunnin keskiarvoon.

Päivystysvapaa

Lääkärisopimuksen mukaan eläinlääkärille kertyy päivystysvapaita seuraavasti:

• samana viikonloppuna tehdystä 32 päivystystunnista yksi päivystysvapaa
• yhdestä kokonaisesta arkipyhäpäivystyksestä yksi päivystysvapaa
• 64 arkipäivystystunnista yksi päivystysvapaa

Vaihtoehtoisesti joustavien päivystysjärjestelyjen mahdollistamiseksi voidaan eläinlääkärin päivystysvapaat laskea myös suoraan tehtyjen päivystystuntien perusteella.

Tällöin jokaista tehtyä 64 päivystystuntia kohden annetaan yksi vapaa, johon tunnit lasketaan kertoimella:

• 1, kun kyse on arkena 16–08 tehdystä päivystyksestä.
• 1,6 kun kyse on arkipyhänä tehdystä päivystyksestä.
• 2 kun kyse on viikonloppuna tehdystä päivystyksestä.

Päivystysvapaat on pidettävä kokonaisina päivinä. 

Päivystysvapaita saa kertyä enintään 20. Työnantajan tehtävä on huolehtia, että päivystysvapaat pidetään kohtuullisessa ajassa, niin että niitä ei kerry yli 20 päivää.

Lääkärisopimuksen mukaan on suositeltavaa, että eläinlääkäri päivystää keskimäärin korkeintaan joka viides arkipäivä. Eläinlääkärin ei tulisi päivystää yli kahta arkipäiväpäivystystä peräkkäin.
Viikonlopun päivystys pitäisi jakaa eläinlääkärien kesken, mikäli eläinlääkintähuollon tarkoituksenmukainen toiminta tämän mahdollistaa. Mikäli eläinlääkäri kuitenkin päivystää koko viikonlopun, on suositeltavaa, että eläinlääkäri päivystää korkeintaan joka viides viikonloppu.

Mikäli viikonlopun päivystys on jaettu kahden eläinlääkärin kesken (vuoronvaihto on sovittu esimerkiksi lauantaihin klo 20–22), on tarkoituksenmukaista sopia, että molemmat eläinlääkärit saavat yhden päivystysvapaan jaetusta viikonloppupäivystyksestä.

Päivystyskorvaukset

Voimassa olevat päivystyskorvaukset löytyvät työehtosopimusneuvottelut-sivulta.

Vuoden 2022 neuvottelukierroksella saavutettiin merkittävä parannus praktikoiden päivystyskorvauksiin, jotka nousivat yli 1,5-kertaisiksi vuoden 2023 alusta lukien. Päivystyskorvausuudistuksen yhteydessä vuoden 2023 alussa monimutkaisista laskukaavoista luovuttiin ja jatkossa päivystyskorvaukset ilmoitetaan Lääkärisopimuksessa suoraan euromääräisinä.

Eläinlääkäriliitto suosittelee sovittavaksi paikallisesti Lääkärisopimusta paremmista eduista liittyen päivystyksiin.

• kunnaneläinlääkärin päivystystiheyden tulisi olla korkeintaan Lääkärisopimuksessa suositeltu joka viides arkiyö ja joka viides viikonloppu
• päivystyskorvauksen suuruudesta sovittaessa tulisi ottaa huomioon päivystystiheys sekä muut paikalliset olosuhteet
• ylimääräisistä ja/tai yllättävistä päivystyksistä tulisi maksaa vähintäänkin kaksinkertainen päivystyskorvaus
• viikonloppupäivystyksistä ja arkipyhäpäivystyksistä tulisi saada vähintään kaksi päivystysvapaapäivää
• kahdesta arkiyöpäivystyksestä (32 h) tulisi saada vähintään yksi päivystysvapaapäivä

Kunnaneläinlääkärin kirjanpitoon eivät kuulu kunnan klinikkamaksut

Eläinlääkintähuoltolain 19 §:n mukaan kunnaneläinlääkärillä on oikeus periä antamistaan palveluista eläimen omistajalta tai haltijalta virkaehtosopimuksessa määrätty palkkio, matkakustannusten korvaus ja korvaus omistamiensa laitteiden käytöstä sekä korvaus käyttämistään lääkkeistä ja tarvikkeista aiheutuneista kustannuksista. Eläinlääkintähuoltolain 21 §:n mukaan kunta voi periä palveluista eläimen omistajalta tai haltijalta maksun kunnan järjestämistä toimitiloista ja työvälineistä sekä avustavan henkilökunnan palkkauksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi silloin, kun eläintä hoidetaan eläinlääkärin vastaanotolla (ns. klinikkamaksu).

Osa kunnaneläinlääkäreistä on perinyt klinikkamaksuja eläimen omistajalta siten, että klinikkamaksu kiertää eläinlääkärin kirjanpidon kautta ennen kunnalle tilittämistä. Näissä tapauksissa eläinlääkäri kantaa riskin sekä luottotappioista että perimiskustannuksista ja maksaa maksupäätteen käytöstä syntyvät kustannukset. Lain mukaan kunnalla ei ole kuitenkaan oikeutta periä klinikkamaksua eläinlääkäriltä.

Eläinlääkäriliiton kanta on, että kunnaneläinlääkärin ei tule periä ja kierrättää kunnalle tilitettäviä klinikkamaksuja kirjanpitonsa kautta. Kunnaneläinlääkäri voi kuitenkin periä maksuja kunnan puolesta esimerkiksi kunnan maksupäätteellä tai muun kunnan kanssa sovitun järjestelmän avulla. Eläinlääkärin ei tule kantaa maksujen keräämisen taloudellisia riskejä tai maksaa maksujen perimisestä aiheutuvia kustannuksia.

Kunta maksaa eläkemaksut sekä kunnan maksaman palkan osalta että eläinlääkärin asiakkailta perimistä toimenpidepalkkioista (julkisten alojen eläkelain 85 § 5 mom.). Kunnaneläinlääkäri on palkansaaja myös sairausvakuutus- ja työttömyysturvalainsäädännön näkökulmasta.

Kunnaneläinlääkärin eläke määräytyy kunnan maksaman virkapalkan lisäksi toimenpidepalkkioista, jotka eläinlääkäri perii eläinten omistajilta ja haltijoilta. Kunnan tulee vahvistaa kalenterivuoden loppuun mennessä kullekin eläinlääkärille toimenpidepalkkioiden määrä seuraavaksi vuodeksi. Myös avoimena oleville viroille tulee arvioida palkkioiden määrä.

Työnantajan ja työntekijän eläkemaksut määräytyvät vahvistetun palkkiomäärän mukaan riippumatta siitä paljonko praktiikkaa eläinlääkäri todellisuudessa vuoden aikana tekee.

Vahvistettujen toimenpidepalkkioiden mukaan määräytyvät työnantajan ja palkansaajan eläkemaksut.

Vuoden 2024 eläkemaksuissa huomioitavien käynti- ja toimenpidepalkkioiden enimmäismäärä on 54 869,28 euroa. Toimenpidepalkkioiden vahvistuspäätöksiä ei tarvitse lähettää tiedoksi Kevalle.

Kunnan vahvistaman palkkion tulee olla oikeassa suhteessa eläinlääkärin virkatyöstään tai päivystäjän päivystysaikana saamiin palkkioihin. Toisin kuin Keva ohjeistaa, myös osa-aikatyötä tekevien eläinlääkärien toimenpidepalkkioiden määrä pitäisi Eläinlääkäriliiton näkemyksen mukaan vahvistaa eläinlääkärin todellisen ansainnan mukaisesti, eikä kaavamaisesti suhteessa hänen työaikaansa.

• Katso Eläinlääkäriliiton antama lausunto kunnaneläinlääkärien eläkepalkkioiden määrästä (.pdf)

Sijaisten ja ulkopuolisten päivystäjien palkkioiden määrä voidaan vahvistaa vuosipalkkioina tai päiväpalkkiona. Kunnan on päätöksessään ilmoitettava, kumpaa vahvistamistapaa on käytetty.

Lääkärisopimuksen mukaan praktikkoeläinlääkärin peruspalkkaan katsotaan sisältyvän ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtäviä sekä muita työnantajan määräämiä viranomaistehtäviä keskimäärin 3 tuntia viikossa eläinlääkintähuoltolaissa virkaeläinlääkärille säädettyjen tehtävien ohella.

Myös praktikkoeläinlääkäri, jonka tehtäviin ei säännönmukaisesti kuulu eläinlääkintähuoltolain 15 §:n 3 momentin mukaisia valvontatehtäviä ja/tai tehtävien määrä ei sisälly edellisessä kappaleessa tarkoitettuun kolmeen tuntiin, voi kuitenkin satunnaisesti joutua suorittamaan näitä valvontatehtäviä. Tällöin hänelle maksetaan tällaiseen tehtävään käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien tuntipalkka. Tehtävään käytetyksi ajaksi luetaan valvontatehtävään välittömästi liittyvään valmisteluun ja jälkiselvittelyyn käytetty aika.

Tuntipalkka lasketaan Lääkärisopimuksen mukaan käyttäen palkkaa, joka muodostuu joko vähintään kokopäivätoimisena hygieenikkona toimivan laillistetun eläinlääkärin peruspalkasta ja tästä lasketusta työkokemuslisästä tai kunnassa vastaavaa työtä tekevän kokopäivätoimisen valvontaeläinlääkärin tehtäväkohtaisesta palkasta ja tästä lasketuista ao. praktikkoeläinlääkärin työkokemuslisästä. Tuntipalkan jakajana käytetään lukua 160. Siltä osin kun tällainen valvontatehtävä suoritetaan yleisen osan 11 §:ssä tarkoitettuna epämukavana työaikana, maksetaan praktikkoeläinlääkärille siihen käytetyltä ajalta matka-aika mukaan lukien ao. määräyksen mukaiset epämukavan työajan korvaukset. Eläinlääkärin tulee toimittaa työnantajalle yksilöity selvitys valvontatehtävistä ja niihin käytetystä ajasta työnantajan edellyttämässä ajassa.

Mikäli praktikkoeläinlääkärin tehtävissä alueellisen yhteistyön tms. hankkeiden tai lainsäädäntöuudistusten seurauksena tapahtuu olennaisia ja pysyviä muutoksia ympäristöterveydenhuollon yms. tehtävien määrässä, määritellään hänen tehtäväkohtainen palkkansa Lääkärisopimuksen mukaan uudelleen siten, että palkassa otetaan huomioon kolmea tuntia suurempi valvonta- ja tarkastus sekä muihin hallinnollisiin tehtäviin tarvittava aika. Tällöin tehtävistä maksettava korvaus sisältyy hänen tehtäväkohtaiseen palkkaansa.

Työnantaja ja eläinlääkäri voivat sopia palkkauksesta valvontatehtävien osalta toisinkin.

Eläinlääkäriliitto suosittelee, että ympäristöterveydenhuollon valvonta- ja tarkastustehtävistä maksetaan praktikolle 60 euroa jokaiselta alkavalta tunnilta valvontaan käytettyjen tuntien mukaisesti, mukaan lukien matkoihin käytetty aika.

Liian harvojen päivystäjien kesken jaettu päivystys tai muuten liian suuri päivystyssidonnaisuus on työsuojelukysymys. Vaikka kuntapraktikot eivät kuulu työaikalain erityissäädösten piiriin, heihin sovelletaan kuitenkin työaikalainsäädännön yleisiä periaatteita ja työturvallisuuslakia.
Jälkimmäinen kattaa sekä fyysisen työturvallisuuden että henkisen työsuojelun, johon kuuluu muun muassa työssä jaksamisen edistäminen ja liiallisen työsidonnaisuuden rajoittaminen.

Mikäli päivystysrasitus kasvaa liian suureksi, kunnaneläinlääkärin tulee ottaa yhteyttä työterveydenhuoltoon ja tarvittaessa työsuojelua valvovaan viranomaiseen, eli Aluehallintovirastoon asiantilan korjaamiseksi. Ääritilanteessa työntekijä voi asiasta etukäteen työnantajalle ilmoitettuaan kieltäytyä työstä, josta aiheutuu vaaraa työntekijän terveydelle.

Työturvallisuudesta ja henkisestä työsuojelusta huolehtiminen kuuluu työnantajan lakisääteisiin velvoitteisiin, joiden laiminlyöminen voi johtaa rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Oikeudellinen vastuu voi kohdata niin lähiesimiestä, kunnan korkeinta virkamiesjohtoa kuin myös luottamushenkilöitä eläinlääkintähuollosta päättävässä toimielimessä. Päivystyskysymyksissä voi tarvittaessa kääntyä myös jukolaisen luottamusmiehen taikka työpaikan työsuojeluvaltuutetun puoleen.

Lääkärisopimuksen mukaan päivystävän eläinlääkärin työkyky huomioiden 28 raskausviikon jälkeen suositellaan, että viranhaltija vapautetaan kokonaan päivystysvelvollisuudesta. Mikäli päivystysjärjestelyjä ei voida toteuttaa viranhaltijan vapauttamisella toiminnallisista syistä johtuen, ao. viranhaltijan päivystysvuoroja vähennetään tai lyhennetään.